Kansallisooppera Estonia
kuva Luca: http://www.tripfoto.com/tallinn/
Oopperan historiaa
Vuonna 1865 Tallinnassa perustettiin laulu- ja näytelmäseura Estonia.
Seurassa alettiin ohjata näytelmiä vuodesta 1871. Sen jälkeen teatteritoiminta oli suhteellisen satunnaista, varsinaisesta teatteriperinteen synnystä voidaan puhua vasta vuodesta 1895 lähtien, jolloin seurassa alettiin esittää laulelmia, kansanomaisia näytelmiä sekä farsseja, joihin sisältyi myös lauluja ja tansseja. 1900-luvun alussa näyttämölle ylsi jo vakava draamakin.
Paul Pinna
1906 pääosin seuran voimin ja näyttelijöiden Paul Pinnan ja Theodor Altermannin johdolla syntyi ammattiteatteri Estonia, jonka toiminta oli yhteydessä sekä seuraan että vuonna 1908 perustettuun osakeyhtiöön Eesti Teater Estonia aina vuoteen 1940 asti, jolloin ne hajotettiin “porvarillisina jäänteinä” ja teatteri kansallistettiin. Estonia-teatterilla on eri aikoina ollut monta eri nimeä, mutta vuodesta 1998 se on ollut Kansallisooppera Estonia. Ooppera toimii julkisena laitoksena Virossa vuonna 1997 hyväksytyn (ja 2002 täydennetyn) Kansallisoopperalain nojalla.
Draamaryhmän vetäjänä oli vuodesta 1918 näyttelijä ja ohjaaja Ants Lauter. Draamanäytelmiä esitettiin Estoniassa aina vuoteen 1949 asti, jolloin draamaosasto lopetettiin ja Estoniasta tuli pelkkä musiikkiteatteri.
Otto Hermann
1906 värvättiin ensimmäinen musiikkiohjaaja Otto Hermann, 1907 toteutettiin ensimmäinen operetti–Hervén Mam’zelle Nitouche, 1908 ensimmäinen ooppera–Kreutzerin Yösija Granadassa; pysyvä oopperatuotanto alkoi kaudesta 1918-1919.
1911 esitettiin ensimmäinen alkuperäinen virolainen operetti-Adalbert Wirkhausin Juhannusyö.
1912 teatteriin perustettiin Estonian musiikkiosasto (EMO), jonka tehtäväksi tuli konserttien järjestäminen, sekä EMO:n sekakuoro, josta kapellimestari August Topmanin johdolla kehittyi korkeatasoinen oratoriokuoro.
1922 teatterissa sai ensi-iltansa koko illan balettiesitys–Léo Delibesin Coppélia; 1926 koreografi Rahel Olbrei perusti teatteriin pysyvästi toimivan balettiryhmän, säännölliset balettiesitykset saivat alkunsa 1930-luvulla.
Jaaniöö
1928 oli ensimmäisen alkuperäisen virolaisen oopperan–Eevald Aavan Vikerlased ensiesitys, 1944 ensimmäisen virolaisen baletin–Eduard Tubinin Kratin ensiesitys.
9. maaliskuuta 1944 teatteri- ja konserttitalo tuhoutui kaupungin pommituksessa. Teatteritalon korjaustöiden valmistumiseen asti teatteritoiminta jatkui elokuvateatteri Gloria Palacessa (nykyisin Venäläinen teatteri).
Kratt
Otto Hermannin seuraajat ylikapellimestareina ja musiikkiohjaajina ovat olleet: Adalbert Wirkhaus, Raimund Kull, Juhan Aavik, Verner Nerep, Priit Nigula, Kirill Raudsepp, Neeme Järvi, Eri Klas, Paul Mägi, Jüri Alperten ja Arvo Volmer (taiteellinen johtaja kaudesta 2004-2005 alkaen).
Oopperoita ovat ohjanneet mm. Hanno Kompus, Eino UuliPaul Mägi, Udo Väljaots, Arne Mikk, Neeme Kuningas ym.
Estonian operetin loistavan maineen luoja oli Agu Lüüdik (oopperaohjaaja vuosina 1927-1946).
Rahel Olbreita (balettimestari 1925-1944) seurasivat balettimestarit Anna Ekston, Viktor Päri, Enn Suve, Mai Murdmaa ja Tiit Härm.
Vuodesta 1994 alkaen teatterin pääjohtajana on toiminut Paul Himma, joka marraskuusta 2004 lähtien on edustanut kansallisoopperaa Euroopan oopperateattereiden ja-festivaalien järjestössä Opera Europa (en).
Oopperatalon historiaa
 Suomalaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelema jugend-klassisistista tyyliä edustava ja vuonna 1913 valmistunut Virolaisen Teatterin Estonian rakennus oli silloisen Tallinnan suurin rakennus. Kaksisiipisen rakennuksen yhteen siipeen suunniteltiin rakennettavan teatteri-, toiseen konserttisali. Sama ratkaisu on olemassa vielä tänäkin päivänä. Mahtavien salien väliin jäi alun perin matalampi keskiosa, jossa toimi ravintola (Valkoinen sali), sen eteen pylväiköllä koristeltu sisäpiha, joka lisäsi koko rakennuksen arkkitehtuuriin erityisen kauniin piirteen. Teatteri- ja konserttitalon juhlavat avajaiset järjestettiin 24. elokuuta 1913. Kuvanveistäjä August Weizenberg lahjoitti sen kunniaksi teatterille kaksi hyvin kaunista marmoriveistosta—”Sarastuksen” ja “Hämäryyden”, jotka aikoinaan koristivat teatterirakennuksen Punaista salia.  Venäläisten sotalentäjien iltapimeässä 9. maaliskuuta 1944 aloittamassa laajassa ilmaiskussa tuhoutui myös Estonian rakennus. Teatteri- ja konserttitalo entisöitiin 1940-luvun loppupuolella arkkitehtien Alar Kotlin ja Edgar Johan Kuusikin suunnitelmien pohjalta. Kotli oli saanut inspiraatiota omaan suunnitelmaan 1930-luvun uusiklassisismista tai aikakauden hengen mukaan stalinistisesta klassisismista. Arkkitehti pyrki säilyttämään rakennuksen Estonia puiestee nimisen kadun puolelle avautuvan julkisivun, mutta muiden seinien julkisivut muuttuivat täysin. Myös sisustus koki laajoja muutoksia, kauniin jugend-piirteet hävisivät, tehden tilaa ankarimmille klassisistille piirteille. Konserttisali avasi uudelleen ovensa vuonna 1946, lokakuussa 1947 myös teatterisali. Rakennusurakka saatiin päätökseen vuonna 1951, kahta salia yhdistävä matalampi osa entisöitiin tosin vasta vuonna 1991 Estonian talvipuutarhana. Vaikka koko rakennus on kuten alussakin Estonia teatterin omistama, niin siinä toimivat tällä hetkellä kolme erillistä organisaatiota – yhdessä siivessä Kansallisooppera Estonia, toisessa siivessä Eesti Kontsert ja Viron Valtiollinen Sinfoniaorkesteri. Teatterisali sai vuoden 2004 syksyllä uudet nykyaikaiset näyttämörakenteet, vuosi sitten valmistui monipuolinen kamarisali, ennen teatterin 100-vuotisjuhlia entisöitiin myös suuri sali ja yleisölle varatut tilat. Nyt, uuden vuosisadan alettua on ilmassa myös idea uuden oopperatalon rakentamisesta. |
Teatterisalin ohjelmisto syksyllä 2008
Talvipuutarhan konsertit syksyllä 2008
