Kansallisooppera Estonia

kuva Luca: http://www.tripfoto.com/tallinn/

Oopperan historiaa

Vuonna 1865 Tallinnassa perustettiin laulu- ja näytelmäseura Estonia.
Seurassa alettiin ohjata näytelmiä vuodesta 1871. Sen jälkeen teatteritoiminta oli suhteellisen satunnaista, varsinaisesta teatteriperinteen synnystä voidaan puhua vasta vuodesta 1895 lähtien, jolloin seurassa alettiin esittää laulelmia, kansanomaisia näytelmiä sekä farsseja, joihin sisältyi myös lauluja ja tansseja. 1900-luvun alussa näyttämölle ylsi jo vakava draamakin.

Paul Pinna

1906 pääosin seuran voimin ja näyttelijöiden Paul Pinnan ja Theodor Altermannin johdolla syntyi ammattiteatteri Estonia, jonka toiminta oli yhteydessä sekä seuraan että vuonna 1908 perustettuun osakeyhtiöön Eesti Teater Estonia aina vuoteen 1940 asti, jolloin ne hajotettiin “porvarillisina jäänteinä” ja teatteri kansallistettiin. Estonia-teatterilla on eri aikoina ollut monta eri nimeä, mutta vuodesta 1998 se on ollut Kansallisooppera Estonia. Ooppera toimii julkisena laitoksena Virossa vuonna 1997 hyväksytyn (ja 2002 täydennetyn) Kansallisoopperalain nojalla.

Draamaryhmän vetäjänä oli vuodesta 1918 näyttelijä ja ohjaaja Ants Lauter. Draamanäytelmiä esitettiin Estoniassa aina vuoteen 1949 asti, jolloin draamaosasto lopetettiin ja Estoniasta tuli pelkkä musiikkiteatteri.

Otto Hermann

1906 värvättiin ensimmäinen musiikkiohjaaja Otto Hermann, 1907 toteutettiin ensimmäinen operetti–Hervén Mam’zelle Nitouche, 1908 ensimmäinen ooppera–Kreutzerin Yösija Granadassa; pysyvä oopperatuotanto alkoi kaudesta 1918-1919.

1911 esitettiin ensimmäinen alkuperäinen virolainen operetti-Adalbert Wirkhausin Juhannusyö.

1912 teatteriin perustettiin Estonian musiikkiosasto (EMO), jonka tehtäväksi tuli konserttien järjestäminen, sekä EMO:n sekakuoro, josta kapellimestari August Topmanin johdolla kehittyi korkeatasoinen oratoriokuoro.

1922 teatterissa sai ensi-iltansa koko illan balettiesitys–Léo Delibesin Coppélia; 1926 koreografi Rahel Olbrei perusti teatteriin pysyvästi toimivan balettiryhmän, säännölliset balettiesitykset saivat alkunsa 1930-luvulla.

Jaaniöö

1928 oli ensimmäisen alkuperäisen virolaisen oopperan–Eevald Aavan Vikerlased ensiesitys, 1944 ensimmäisen virolaisen baletin–Eduard Tubinin Kratin ensiesitys.

9. maaliskuuta 1944 teatteri- ja konserttitalo tuhoutui kaupungin pommituksessa. Teatteritalon korjaustöiden valmistumiseen asti teatteritoiminta jatkui elokuvateatteri Gloria Palacessa (nykyisin Venäläinen teatteri).

Kratt

Otto Hermannin seuraajat ylikapellimestareina ja musiikkiohjaajina ovat olleet: Adalbert Wirkhaus, Raimund Kull, Juhan Aavik, Verner Nerep, Priit Nigula, Kirill Raudsepp, Neeme Järvi, Eri Klas, Paul Mägi, Jüri Alperten ja Arvo Volmer (taiteellinen johtaja kaudesta 2004-2005 alkaen).

Oopperoita ovat ohjanneet mm. Hanno Kompus, Eino UuliPaul Mägi, Udo Väljaots, Arne Mikk, Neeme Kuningas ym.

Estonian operetin loistavan maineen luoja oli Agu Lüüdik (oopperaohjaaja vuosina 1927-1946).

Rahel Olbreita (balettimestari 1925-1944) seurasivat balettimestarit Anna Ekston, Viktor Päri, Enn Suve, Mai Murdmaa ja Tiit Härm.

Vuodesta 1994 alkaen teatterin pääjohtajana on toiminut Paul Himma, joka marraskuusta 2004 lähtien on edustanut kansallisoopperaa Euroopan oopperateattereiden ja-festivaalien järjestössä Opera Europa (en).

Oopperatalon historiaa

Suomalaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelema jugend-klassisistista tyyliä edustava ja vuonna 1913 valmistunut Virolaisen Teatterin Estonian rakennus oli silloisen Tallinnan suurin rakennus. Kaksisiipisen rakennuksen yhteen siipeen suunniteltiin rakennettavan teatteri-, toiseen konserttisali. Sama ratkaisu on olemassa vielä tänäkin päivänä. Mahtavien salien väliin jäi alun perin matalampi keskiosa, jossa toimi ravintola (Valkoinen sali), sen eteen pylväiköllä koristeltu sisäpiha, joka lisäsi koko rakennuksen arkkitehtuuriin erityisen kauniin piirteen. Teatteri- ja konserttitalon juhlavat avajaiset järjestettiin 24. elokuuta 1913. Kuvanveistäjä August Weizenberg lahjoitti sen kunniaksi teatterille kaksi hyvin kaunista marmoriveistosta—”Sarastuksen” ja “Hämäryyden”, jotka aikoinaan koristivat teatterirakennuksen Punaista salia. Vuoden kuluttua oli teatteritalossa kuitenkin sotasairaala, ensimmäinen maailmansota oli alkanut. Konserttisalin parvekkeen puoleiseen päätyyn avattiin ortodoksikirkko. Koska teatterisali ei ollut kokonaisuudessaan sairaalan käytössä, näyttelijät jatkoivat omilla kustannuksillaan näytelmien esittämistä. 23. huhtikuuta 1919 kokoontui Estonian konserttisalissa Viron ensimmäinen parlamentti–Viron Tasavallan Perustava Lautakunta. Teatterin ja koko valtion historiassa alkoi uusi ajanjakso, oli muutosten aika. Vuonna 1934 järjestettyjen remonttitöiden aikana (jolloin Valkoisen salin edustalla ollut, sisäpihaan avautunut parveke rakennettiin kiinni) lisättiin teatterirakennukseen vielä Vihreä sali. Venäläisten sotalentäjien iltapimeässä 9. maaliskuuta 1944 aloittamassa laajassa ilmaiskussa tuhoutui myös Estonian rakennus. Teatteri- ja konserttitalo entisöitiin 1940-luvun loppupuolella arkkitehtien Alar Kotlin ja Edgar Johan Kuusikin suunnitelmien pohjalta. Kotli oli saanut inspiraatiota omaan suunnitelmaan 1930-luvun uusiklassisismista tai aikakauden hengen mukaan stalinistisesta klassisismista. Arkkitehti pyrki säilyttämään rakennuksen Estonia puiestee nimisen kadun puolelle avautuvan julkisivun, mutta muiden seinien julkisivut muuttuivat täysin. Myös sisustus koki laajoja muutoksia, kauniin jugend-piirteet hävisivät, tehden tilaa ankarimmille klassisistille piirteille. Konserttisali avasi uudelleen ovensa vuonna 1946, lokakuussa 1947 myös teatterisali. Rakennusurakka saatiin päätökseen vuonna 1951, kahta salia yhdistävä matalampi osa entisöitiin tosin vasta vuonna 1991 Estonian talvipuutarhana. Vaikka koko rakennus on kuten alussakin Estonia teatterin omistama, niin siinä toimivat tällä hetkellä kolme erillistä organisaatiota – yhdessä siivessä Kansallisooppera Estonia, toisessa siivessä Eesti Kontsert ja Viron Valtiollinen Sinfoniaorkesteri. Teatterisali sai vuoden 2004 syksyllä uudet nykyaikaiset näyttämörakenteet, vuosi sitten valmistui monipuolinen kamarisali, ennen teatterin 100-vuotisjuhlia entisöitiin myös suuri sali ja yleisölle varatut tilat. Nyt, uuden vuosisadan alettua on ilmassa myös idea uuden oopperatalon rakentamisesta.

Teatterisalin ohjelmisto syksyllä 2008

Talvipuutarhan konsertit syksyllä 2008

lähde: Rahvusooper Estonia
Oopperan yhteystiedot

Kadriorg 290 vuotta

Kadriorgin linna- ja puistokokonaisuus Tallinnassa

Idea linnan ja puiston perustamisesta on vuodelta 1714, jolloin Venäjän tsaari Pietari I oleskeli Tallinnassa, koska sinne rakennettiin uutta sotasatamaa. Kadriorgin tuolloin vielä suhteellisen aukea ja autio seutu näytti kaikin puolin sopivan tsaarin merenrantaparatiisiksi. Linnan mukana Tallinnaan tuli luonnollisesti sankoin joukoin hoviväkeä ja keisarillisen Venäjän vallanpitäjiä

Alueen nopea kehitys alkoi 1700-luvulla. Vaikka linnan puisto ei olekaan kokonaisuudessaan säilynyt, se on silti nykyäänkin näyttävin puistotaiteen näyte Virossa.

Linnaa ja puistoa alkoi suunnitella italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, jolle ne olivat ensimmäinen suuri tehtävä Venäjän hovissa. Hänestä tuli pian Venäjän epävirallinen pääarkkitehti; hän suunnitteli myös kuuluisan Peterhofin linnan Pietariin.

Puiston suosituimpia paikkoja on symmetrinen Joutsenlampi ympäristöineen. Joutsenlammen itärannalla seisoo virolaisten Kalevipoeg-kansalliseepoksen koostajan Friedrich Reinhold Kreutzwaldin (1803-1882) patsas. Puistosta tehtiin lähes sadan hehtaarin laajuinen. Joutsenlammelta katsottuna toisella puolella katua oleva tiheä puupuisto oli alun perin hieno ranskalais- italialainen puisto.

Pitää kuitenkin mainita, että vain pieni osa alueesta oli suunniteltu tavalliseksi puistoksi. Suurin osa siitä jäi luonnonmaastoksi – niityiksi ja metsiköiksi, joiden läpi kulki puistokäytäviä. Sotilaat istuttivat puistoon paljon puita: yksistään vuonna 1722 yhteensä 550 puuta. Jotta työt olisivat edistyneet nopeasti, myös täysikasvuisia puita istutettiin runsaasti. Osa puista, etenkin hevoskastanjat, oli tarkoitus siirtää myöhemmin Pietarin puutarhoihin, mutta Pietari Suuren kuoltua hevoskastanjat jäivätkin Kadriorgiin.

Joutsenlammelta johtaa linnalle promenadi (Weizenbergi-katu), jonka varrelle jää useita linnan sivurakennuksia, esimerkiksi linnan vierastalo ja puistopaviljonki. Aivan linnan porttien luona on vartiomaja ja sen jälkeen vielä linnan keittiö ja jääkellari. Restauroituun keittiörakennukseen on perustettu keräilijä Johannes Mikkelin taidekokoelmaa esittelevä museo. Johannes Mikkelin (1907-2006) kokoelma on eräs harvoista Virossa toisen maailmansodan jälkeen kerätyistä yksityiskokoelmista. Sen graafinen osa on Viron arvokkain ja runsain sisältäen mm. neljä Rembrandtin etsausta. Eniten kokoelmassa on alankomaalaisten mestareiden töitä 1500-1800-luvuilta. Mikkeli lahjoitti vuonna 1995 yhteensä yli 600 länsieurooppalaista, venäläistä, kiinalaista ja virolaista mestariteosta käsittävän kokoelmansa Viron taidemuseolle.

Pietari Suuri alkoi vuonna 1718 rakentaa linnaa, jota keisarinna Katariina I:n kunniaksi alettiin kutsua Jekaterinenthaliksi eli Catherinenthaliksi, joka suomeksi on Katariinanlaakso ja viroksi Kadriorg (Kadri ‘Katariina’, org ‘laakso’).

Kadriorgin linna suunniteltiin italialaisten huviloiden mallin mukaan kolmeosaiseksi. Kerrotaan, että tsaari itse muurasi linnan alusmuurin ensimmäiset kivet. Yksi linnan kauneimmista huoneista on pääsali, joka on koko Pohjois- Euroopan ja Pietari Suuren aikaisen Venäjän barokkiarkkitehtuurin helmi. Sali ulottuu kahden kerroksen läpi ja on koristeltu runsain stukoin ja kattomaalauksin. Myös linnan vesikourut ja monet uunit ovat säilyttäneet rakennusaikansa ilmeen. Linnan taakse jää nk. ylätarha, joka on rakennettu uudelleen 1700-luvun mallin mukaan ja on avoinna yleisölle.

Vaikka keisarillisessa kesäpalatsissa vieraili enemmistö Venäjän hallitsijoista aina 1900-luvun alkuun saakka, ei Kadriorgia kuitenkaan ollut ajateltu pysyväksi asunnoksi, vaan väliaikaiseksi kesälinnaksi. Siksi se on suhteellisen pieni Pietarin edustuslinnoihin verrattuna. Ja kuitenkin – Kadriorgissa on keisarillista suuruutta. 1930-luvulla Kadriorgin linnasta tuli Viron valtion-päämiehen eli riigivanemin virka-asunto. Silloin linnaan rakennettiin lisäksi juhlasali ja jotkut tilat saivat kansallisromanttisen ilmeen. Samoin joksikin aikaa huoltamatta jäänyt puisto viimeisteltiin maan edustuspuistoksi, johon kuului myös konserttitarha, soittolava ja monia paviljonkeja. Linnan kanssa samansuuntaisesti, kukkatarhan takana sijaitsee ennen toista maailmansotaa rakennettu presidentinkanslia, joka nykyisin on Viron presidentin virka-asunto. Kadriorgilla on halki vuosisatojen ollut ihmisten mielissä tietty valtakeskuksen merkitys.

Vasta restauroitu Kadriorgin barokkilinna isännöi tätä nykyä Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelmaa. Lisäksi linnassa järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja vastaanottoja. Kun palaa linnalta ja presidentin asunnolta takaisin Viron ensimmäisen ammattimaisen kuvanveistäjän August Weizenbergin (1837-1921) mukaan nimetylle kadulle ja jatkaa eteenpäin, kujan lopussa vasemmalla pilkistää ensi näkemältä lähes huomaamaton pieni kivitalo. Rakennus on koko Kadriorgin linnan alueen vanhin, myös linnaa vanhempi. Tätä vaatimatonta kesähuvilaa Pietari Suuri käytti jo ennen linnan rakennustöiden alkua.Hän kutsui taloa “mökiksi salolla” Nykyisin Pietarin talo on alkuperäisestä puolet pienempi ja siinä sijaitsee Pietari Suuren talomuseo, jossa on näytteillä tsaarille itselleen kuulunutta
ja hänen aikansa esineistöä.

Kadriorgin ravintolat ja kahvilat sekä museot

Ylläoleva materiaali on lainattu Helsingin Viro-päivillä 9-10.5.2008 jaetusta, Tallinnan Matkailuneuvonnan julkaisemasta, “Tallinna-meidän suosikkimme“-esitteestä.

Näyttelyt

Kadriorgin taidemuseon näyttelyssä “Linna ja sen tarina” on esillä linnasta ja puistosta tehtyjä alkuperäisiä suunnitelmia sekä grafiikkaa aiheesta, linnaan liittyvien henkilöiden muotokuvia ja heidän esineistöään. Näyttely on avoinna 11. tammikuuta 2009 saakka. 22. heinäkuuta museoon on ilmainen sisäänpääsy.

Mikkelin museossa avataan 22. heinäkuuta näyttely, jossa keskitytään Kadriorgin puiston tulevaisuuteen. Esillä on tämän päivän jälleenrakennusprojekteja ja huomisen visioita alueen kehittämisestä. Näyttely on avoinna joulukuulle asti.

Museoiden aukioloajat ja lippujen hinnat: www.ekm.ee

Akateeminen kamarimusiikki
Parhaiden virolaisten tulkitsijoiden konsertteja Kadriorgin taidemuseossa.

14. kesäkuuta klo 18 : Brahms
Sigrid Kuulmann-Martin, viulu ja Marko Martin, piano.

28. kesäkuuta klo 18 : Mozart, Sibelius
Urmas Vulp ja Olga Mironova, viulu, Toomas Nestor, alttoviulu ja Levi-Danel Mägila, sello.

5. heinäkuuta klo 18 : Brahms, Prokofjev
Henry-David Varema, sello ja Ivari Ilja, piano.

26. heinäkuuta klo 18 : Beethoven
Age Juurikas, piano.

2. elokuuta klo 18 : Rahmaninov, Musorgski, Tšaikovski, Sviridov
Marje Lohuaru, piano, solisti Pille Lill.

23. elokuuta klo 18 : Leclair, Mouret, Rameau, Boismortier
Imbi Tarum, cembalo, Lasma Meldere, barokkiviulu,
solisti Risto Joost.

Lippuja myydään paikan päällä
(100 EEK, opiskelijat ja eläkeläiset 50 EEK).

Konserttisarja Kadriorg unplugged
Ilmaiskonsertteja linnan ja presidentin virka-asunnon väliin jäävässä Kukkatarhassa.

19. kesäkuuta klo 18 : Koit Toome
10. heinäkuuta klo 18 : Traffic-yhtye
21. elokuuta klo 18 : Viron idols 2007 -voittaja Birgit Õigemeel
25. syyskuuta klo 20.30 : Mikk Saar

Erikoistapahtumat

22. heinäkuuta klo 11–14 : Kukkatarhan huvit
Suuri Kadriorgin syntymäpäiväjuhla 5–11-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Mukavat linnanrouvat johdattavat hauskoille ja opettavaisillekin retkille puistoon sekä ohjaavat taideteosten luomisessa. Ennakkoilmoittautumiset numeroon +372 606 6400, osallistuminen maksuton.

14. elokuuta klo 18 : Kävelyllä Kadriorgissa
Esiintyjinä konserttiorkesteri Peeter Saulin johdolla sekä solistit Hanna-Liisa Võsa, Voldemar Kuslap ja Boris Lehtlaan. Ilmaiskonsertti soi Konserttiaukiolla Ruusutarhan vieressä.

28. elokuuta klo 20 : ulkoilmaelokuva Pillapalun aukiolla
Popcornin sijaan mukaan kannattaa ottaa kunnon piknikvarustus.

25. syyskuuta klo 20 : valoshow Konserttiaukiolla
Kesä on ohi. Lisävaloa syysillan hämärään.

Konsertit Joutsenlammella

22. heinäkuuta klo 18 : Händelin Vesimusiikki
Kadriorgin syntymäpäivänä barokkipuistossa kuullaan yksi barokin ajan kuuluisimmista sävelteoksista. Esiintyjänä barokkiyhtye Corelli Consort, kapellimestari Tõnu Kaljuste.

25. syyskuuta klo 19.30 : C-Jam
4 selloa + 4 rokkaavaa miestä.

25. syyskuuta klo 20.30 : Timo Tammesalu
Kauniita balladeja pianon säestyksellä.

Lisätietoa linnan tapahtumista:
Kadriorgin taidemuseo, Weizenbergi 37
kadriorg@ekm.ee, +372 606 6400

Lisätietoa puiston tapahtumista:
Kadriorgin puiston infopiste, Weizenbergi 33
info@kadriorupark.ee, +372 601 5783

Lisälukemista:
Kadriorg 290 (pdf)
Uutisia Tallinnasta, maaliskuu 2008

16.06.2008

Lähteenä Tallinnan kaupungin matkailutoimiston Kadriorg 290 vuotta 22.heinäkuuta 2008