Helsinki-Tallinn Euregio aloitti toimintansa rajat ylittävänä yhteistyöverkostona vuonna 1999 ja vuonna 2003 siitä tuli samanniminen yhteishyödyllinen yhdistys.

Helsinki-Tallinn Euregion pyrkimyksenä on edistää alueellista yhteistyötä sekä lisätä alueellista integrointia.

Euregio on:

• Yhteistyökumppaneille ja organisaatioille kaksoisalueen tiedonvaihdon ja verkostojen luomisen organisaatio kuntien, yrityksien ja tieteen - ja taiteen sidosryhmien välillä
• Poliittisen keskustelun foorumi asiantuntijoille, liikejohtajille ja yhdistyksille yhteisen alueen tulevaisuuden kehittämiseksi
• Aloitteiden välittäjä ja edesauttaja yhteistyöprojektien toteutuksessa
• Kokemusten, asiantuntemuksen ja tiedon välittäjä

YHTEISTYÖKUMPPANIT:

• Helsingin kaupunki (http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/)
• Tallinnan kaupunki (http://www.tallinn.ee/)
• Uudenmaan liitto (http://www.uudenmaanliitto.fi/)
• Viron Tasavalta (www.riik.ee) - jota edustaa Harjun lääninhallitus (http://www.harju.ee/)
• Harjun läänin kuntaliitto Kuntaliitto (http://www.hol.ee/)

Missio ja toiminta

Euregion missio on nostaa tasapainotetusti rajoja ylittävää integraatiota sekä edesauttaa Harjumaa- Uusimaa yhteistyöalueen muodostumiselle. Euregion päämääränä on tukea ja auttaa alueitten välistä kehitystä ja kilpailukykyä, joka perustuu vastakkaisen vahvuuksien ja yhteisen luovan kulttuuriympäristön hyväksikäyttöön.

Euregio on ennen kaikkea yhteistyökumppaneille ja organisaatioille kaksoisalueen tiedonvaihdon ja verkostojen luomisen organisaatio. Euregion missio siinä verkostossa on olla kumppaneille erilaisten aloitteiden välittäjä ja edesauttaja yhteistyöprojektien toteutuksessa.

Päämäärät

Integroitu rajoja ylittävän yhteistyön kehitys luo tilanteen, jossa molemmat osapuolet hyötyvät tiiviimmästä kommunikaatiosta ja yhteistyöstä. Talous sillä alueella kasvaa vastakkaisen riippuvaisuuden tasapainossa nopeammin, kuin kahden pääkaupungin eristäytyneisyydessä. Sellainen positiivinen kehityssuunta vaati yhteistyön jatkamista kolmella laajemmalla suunnalla:

- hallinto ja taloudellisten järjestelmien yhdenkaltaisuuden nostaminen;
- tuottavuuden tason nostaminen alueiden välillä;
- kahden alueen täydentävien resurssien käyttöönoton kehittäminen.

Toiminnan rahoitus perustuu jäsenmaksuihin. Lisävälineitä ja palveluja haetaan erilaisista valtakunnallisilta ja kansainvälisiltä tahoilta.

Yhteystiedot:

Merle Krigul
Toiminnanjohtaja
Puh: +372 56465405
S-posti: merle@euregio-heltal.org
www.euregio-heltal.org (engl.)
suomenkielinen sivusto löytyy tästä

Posti osoite: Vabaduse väljak 7, Tallinn 15199, Eesti

Ajankohtainen tieto Euregiosta on vain englanninkielisellä kotisivulla! Euregion työkieli on englanti.

23-24 SYYSKUUTA 2008 PIDETÄÄN HELSINGISSÄ HELSINKI-TALLINN EUREGIO VI FOORUMI, AIHEENA “KAKSOISALUE-KUVITELMA VAI TODELLISUUS?”

Kahden pääkaupungin ja kahden maakunnan mielipidevaikuttajat ja päätöksentekijät kokoontuvat pohtimaan kaupunkien kehitystrendejä kummallakin puolella Suomenlahtea.

Foorumin pääaiheet:

- innovatiiviset alueet,
- yliopistojen yhteistyö,
- Living Lab:ien yhteistyö kunnallishallintojen kanssa käyttäjäkeskeisten palvelujen kehittämiseksi,
- ihmisten ja työvoiman liikkuvuus,
- infrastruktuuri,
- luovuuden ja kulttuurin kaksoiskaupunki,
- yritystoiminnan mahdollisuudet ja todellisuus.

Samanaikaisesti juhlii 15. vuosipäiväänsä Helsinki-Tallinna Ystävyysseura, joka tuo keskusteluihin mielenkiintoisen välittömien ihmissuhteiden näkökulman.

Konferenssi pidetään Helsingin Yliopistossa, Fabianinkatu 33, 4 kerros. Tapahtumatilana Pieni juhlasali.
Konferenssin työkielinä ovat viro ja suomi, simultaanitulkkaus.

Tilaisuus on Helsinki-Tallinna Ystävyysseuran jäsenille ilmainen (muuten 50€), ennakkoilmoittautumiset torstaihin 18.9.2008 mennessä sähköpostitse Antero Ylä-Kautulle: antero.yk@gmail.com

Terveisin

Helsinki-Tallinna seuran hallitus

Perinteiseen tapaan Helsinki-Tallinna seura järjesti perjantaina 22 elokuuta Furuvikin huvilalla Laajasalossa, Taiteiden yö tapahtuman. Yhteistyökumppaneina olivat Suomen Viro-yhdistysten liitto ry, Viljandin ystävät ry, Keravan Viro-seura ja Olutsilta-Õllesild.

Ohjelma oli suunnattu lähinnä lähiseutujen lapsiperheille, jotka sankoin joukoin saapuivatkin tilaisuuteen.

Seuran puheenjohtaja Seppo Kannelsuo: haluaisin kiitää kaikkia vieraitamme ja seuramme vapaaehtoisia jäseniä onnistuneesta tapahtumasta; toivottavasti tapaamme Furuvikissa myös ensi vuonna.

Kuvagalleriassa 2008 (klikkaa) on seuramme puheenjohtaja Seppo Kannelsuon sekä aktiivijäsenen Reijo Korhosen tapahtumasta ottamia valokuvia

Helsingin juhlaviikot 2008

Juhlaviikot vievät vuoden 1968 tunnelmiin ja 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nousee Helsinkiin suuri sirkusteltta. Perjantaina 22. elokuuta on Senaatintorilla tarjolla ilmaiskonsertti teemalla rock, rytmi, rakkaus. Huvila-teltan musiikkitarjonta kattaa artisteja Ruotsista Nigeriaan ja Intiasta Israeliin. Klassista musiikkia voi kuunella Finlandia-talolla.

Juhlaviikoilla esiintyvät mm. Eva Dahlgren, Richard Thompson, Leningrad, The Valkyrians, Kauko Röyhkä & Riku Mattila, Vuokko Hovatta, Pauli Hanhiniemi & Hehkumo, Risto ja Tuomo.

esityspaikat (klikkaa), linkki: esityspaikat kartalla

1. Aleksanterin teatteri Bulevardi 23-27 (Punavuori)
2. Alminsali, Kansallisooppera Helsinginkatu 58 (Töölö)
3. Annantalon taidekeskus Annankatu 30 (Kamppi)
4. Ateneum-sali Kaivokatu 2 (Keskusta)
5. Bio Rex Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24 (Keskusta)
6. Elokuvateatteri Orion Eerikinkatu 15 (Kamppi)
7. Finlandia-talo Mannerheimintie 13 e (Töölö)
8. Huvila-teltta Tokoinranta (Hakaniemi)
9. Kiasma-teatteri Mannerheiminaukio 2 (Keskusta)
10. Kulttuuritehdas Korjaamo Töölönkatu 51 b (Töölö)
11. Lasipalatsinaukio Mannerheimintie 22-24 (Keskusta)
12. Ritarihuone Ritarikatu 1 (Kruunuhaka)
13. Sellosali Soittoniekanaukio 1 (Leppävaara)
14. Sibelius-Akatemia Pohjoinen Rautatiekatu 9 (Keskusta)
15. Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Turunlinnantie 1 (Itäkeskus)
16. Suomenlinna
17. Suvilahti Parrukatu 2 (Sörnäinen)
18. Taivallahden kenttä Hiekkarannantie (Töölö)
19. Temppeliaukion kirkko Lutherinkatu 3 (Etu-Töölö)
20. Senaatintori (Keskusta)

esitykset pe 15-pe 22.8 (klikkaa)
sivu-page viittaa juhlaviikkojen ohjelma-oppaan (63 s.) ao. sivulle

esitykset la 23-su 31.8 (klikkaa)

Tapahtumapaikkojen ja tapahtumien materiaali lainattu ao. juhlaviikkojen ohjelma-oppaasta. Lataa tästä esite pdf-muodossa: juhlaviikot 2008

Festivaalin keikat - Meteli

To 14.8
* Art Goes Kapakka
* Eva Dahlgren (SWE), Peter Jöback (SWE)

Pe 15.8
*Flow 08, tästä esite pdf Flow2008 esite ja tästä ohjelma pdf Flow2008 ohjelma
*Eva Dahlgren (SWE), Peter Jöback (SWE) loppuunmyyty

La 16.8
*Flow 08,
*Seun Kuti & Egypt ‘80 (NIG)

Su 17.8
*Flow 08
*Rokia Traoré (MLI), Oddarrang

Ma 18.8
*Anna Liisa (ensi-ilta)
*Richard Thompson (GBR), Ninni Poijärvi Trio
*Simón Bolívar Youth Orchestra of Venezuela (VEN), Gustavo Dudamel, Esa-Pekka Salonen

Ti 19.8
*Anna Liisa
*Simón Bolívar Youth Orchestra of Venezuela (VEN), Gustavo Dudamel

Ke 20.8
*Anna Liisa
*Arcanto Quartet

To 21.8
*Estrella Morente (ESP), Duo Timo Alakotila & Johanna Juhola
*Radion Sinfoniaorkesteri, Esa-Pekka Salonen, Jorma Silvasti, Tuomas Katajala, Jussi Myllys, Petri Bäckström, Dan Karlström, Esa Ruuttunen, Gabriel Suovanen, Mika Kares, Helsingin filharmoninen kuoro

Pe 22.8
*Taiteiden yön kaupunginosittain
*Helsinki-Tallinna seuran Taiteiden yö Laajasalon Furuvikissä (kts. Taiteiden yö 2007)
katso tästä ohjelma pdf-muodossa Taiteiden yö 2008
*Rock, rytmi, rakkaus- Senaatintorin ilmaiskonsertti
*Anna Liisa
*Leningrad (RUS), Valkyrians

La 23.8
*Yölintu
*Anna Liisa

Su 24.8
*Näppärit
*Peruttu! Zehetmair Quartet (SUI)
*Anna Liisa
*Kuudennen kerroksen orkesteri, Tuomas Hannikainen, Mari Palo, Tiina Penttinen, Jussi Myllys, Tuomas Pursio ym.

Ma 25.8
*Kauko Röyhkä, Mikkelin kaupunginorkesteri, Riku Mattila

Ti 26.8
*Viapori Jazz
*Yasmin Levy (ISR), Hilja Grönfors
*Juha Uusitalo, Marita Viitasalo

Ke 27.8
*Klezmatics (USA), Tsuumi Sound System
*Musiikkiteatteri Kapsäkki: Greta Kreuzberg - kabareetytön tarina

To 28.8
*Bombay Jayashri (IND), Avanti!, John Storgårds
*Cullbergbaletten (SWE)
*Philippe Herreweghe (BEL), Collegium Vocale Gent (BEL), I (BEL), Del Vento (BEL)
*Musiikkiteatteri Kapsäkki: Kehräyksiä - rakkausrunoja ja tykkäämisen ääniä

Pe 29.8
*Tuomo, Risto
*Cullbergbaletten (SWE)
*Radion Sinfoniaorkesteri, Sakari Oramo, Elina Vähälä

La 30.8
*The Dø (FIN/FRA), The Rodeo (FRA)
*Cullbergbaletten (SWE)

Su 31.8
*Pauli Hanhiniemi & Hehkumo, Vuokko Hovatta
*Helsingin Barokkiorkesteri, Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch

Torstai 21.8.2008

Perjantai 22.8

Osa ylläolevasta tiedosta saatta olla vanhentunutta.

Kadriorgin linna- ja puistokokonaisuus Tallinnassa

Idea linnan ja puiston perustamisesta on vuodelta 1714, jolloin Venäjän tsaari Pietari I oleskeli Tallinnassa, koska sinne rakennettiin uutta sotasatamaa. Kadriorgin tuolloin vielä suhteellisen aukea ja autio seutu näytti kaikin puolin sopivan tsaarin merenrantaparatiisiksi. Linnan mukana Tallinnaan tuli luonnollisesti sankoin joukoin hoviväkeä ja keisarillisen Venäjän vallanpitäjiä

Alueen nopea kehitys alkoi 1700-luvulla. Vaikka linnan puisto ei olekaan kokonaisuudessaan säilynyt, se on silti nykyäänkin näyttävin puistotaiteen näyte Virossa.

Linnaa ja puistoa alkoi suunnitella italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, jolle ne olivat ensimmäinen suuri tehtävä Venäjän hovissa. Hänestä tuli pian Venäjän epävirallinen pääarkkitehti; hän suunnitteli myös kuuluisan Peterhofin linnan Pietariin.

Puiston suosituimpia paikkoja on symmetrinen Joutsenlampi ympäristöineen. Joutsenlammen itärannalla seisoo virolaisten Kalevipoeg-kansalliseepoksen koostajan Friedrich Reinhold Kreutzwaldin (1803-1882) patsas. Puistosta tehtiin lähes sadan hehtaarin laajuinen. Joutsenlammelta katsottuna toisella puolella katua oleva tiheä puupuisto oli alun perin hieno ranskalais- italialainen puisto.

Pitää kuitenkin mainita, että vain pieni osa alueesta oli suunniteltu tavalliseksi puistoksi. Suurin osa siitä jäi luonnonmaastoksi - niityiksi ja metsiköiksi, joiden läpi kulki puistokäytäviä. Sotilaat istuttivat puistoon paljon puita: yksistään vuonna 1722 yhteensä 550 puuta. Jotta työt olisivat edistyneet nopeasti, myös täysikasvuisia puita istutettiin runsaasti. Osa puista, etenkin hevoskastanjat, oli tarkoitus siirtää myöhemmin Pietarin puutarhoihin, mutta Pietari Suuren kuoltua hevoskastanjat jäivätkin Kadriorgiin.

Joutsenlammelta johtaa linnalle promenadi (Weizenbergi-katu), jonka varrelle jää useita linnan sivurakennuksia, esimerkiksi linnan vierastalo ja puistopaviljonki. Aivan linnan porttien luona on vartiomaja ja sen jälkeen vielä linnan keittiö ja jääkellari. Restauroituun keittiörakennukseen on perustettu keräilijä Johannes Mikkelin taidekokoelmaa esittelevä museo. Johannes Mikkelin (1907-2006) kokoelma on eräs harvoista Virossa toisen maailmansodan jälkeen kerätyistä yksityiskokoelmista. Sen graafinen osa on Viron arvokkain ja runsain sisältäen mm. neljä Rembrandtin etsausta. Eniten kokoelmassa on alankomaalaisten mestareiden töitä 1500-1800-luvuilta. Mikkeli lahjoitti vuonna 1995 yhteensä yli 600 länsieurooppalaista, venäläistä, kiinalaista ja virolaista mestariteosta käsittävän kokoelmansa Viron taidemuseolle.

Pietari Suuri alkoi vuonna 1718 rakentaa linnaa, jota keisarinna Katariina I:n kunniaksi alettiin kutsua Jekaterinenthaliksi eli Catherinenthaliksi, joka suomeksi on Katariinanlaakso ja viroksi Kadriorg (Kadri ‘Katariina’, org ‘laakso’).

Kadriorgin linna suunniteltiin italialaisten huviloiden mallin mukaan kolmeosaiseksi. Kerrotaan, että tsaari itse muurasi linnan alusmuurin ensimmäiset kivet. Yksi linnan kauneimmista huoneista on pääsali, joka on koko Pohjois- Euroopan ja Pietari Suuren aikaisen Venäjän barokkiarkkitehtuurin helmi. Sali ulottuu kahden kerroksen läpi ja on koristeltu runsain stukoin ja kattomaalauksin. Myös linnan vesikourut ja monet uunit ovat säilyttäneet rakennusaikansa ilmeen. Linnan taakse jää nk. ylätarha, joka on rakennettu uudelleen 1700-luvun mallin mukaan ja on avoinna yleisölle.

Vaikka keisarillisessa kesäpalatsissa vieraili enemmistö Venäjän hallitsijoista aina 1900-luvun alkuun saakka, ei Kadriorgia kuitenkaan ollut ajateltu pysyväksi asunnoksi, vaan väliaikaiseksi kesälinnaksi. Siksi se on suhteellisen pieni Pietarin edustuslinnoihin verrattuna. Ja kuitenkin - Kadriorgissa on keisarillista suuruutta. 1930-luvulla Kadriorgin linnasta tuli Viron valtion-päämiehen eli riigivanemin virka-asunto. Silloin linnaan rakennettiin lisäksi juhlasali ja jotkut tilat saivat kansallisromanttisen ilmeen. Samoin joksikin aikaa huoltamatta jäänyt puisto viimeisteltiin maan edustuspuistoksi, johon kuului myös konserttitarha, soittolava ja monia paviljonkeja. Linnan kanssa samansuuntaisesti, kukkatarhan takana sijaitsee ennen toista maailmansotaa rakennettu presidentinkanslia, joka nykyisin on Viron presidentin virka-asunto. Kadriorgilla on halki vuosisatojen ollut ihmisten mielissä tietty valtakeskuksen merkitys.

Vasta restauroitu Kadriorgin barokkilinna isännöi tätä nykyä Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelmaa. Lisäksi linnassa järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja vastaanottoja. Kun palaa linnalta ja presidentin asunnolta takaisin Viron ensimmäisen ammattimaisen kuvanveistäjän August Weizenbergin (1837-1921) mukaan nimetylle kadulle ja jatkaa eteenpäin, kujan lopussa vasemmalla pilkistää ensi näkemältä lähes huomaamaton pieni kivitalo. Rakennus on koko Kadriorgin linnan alueen vanhin, myös linnaa vanhempi. Tätä vaatimatonta kesähuvilaa Pietari Suuri käytti jo ennen linnan rakennustöiden alkua.Hän kutsui taloa “mökiksi salolla” Nykyisin Pietarin talo on alkuperäisestä puolet pienempi ja siinä sijaitsee Pietari Suuren talomuseo, jossa on näytteillä tsaarille itselleen kuulunutta
ja hänen aikansa esineistöä.

Kadriorgin ravintolat ja kahvilat sekä museot

Ylläoleva materiaali on lainattu Helsingin Viro-päivillä 9-10.5.2008 jaetusta, Tallinnan Matkailuneuvonnan julkaisemasta, “Tallinna-meidän suosikkimme“-esitteestä.

Näyttelyt

Kadriorgin taidemuseon näyttelyssä “Linna ja sen tarina” on esillä linnasta ja puistosta tehtyjä alkuperäisiä suunnitelmia sekä grafiikkaa aiheesta, linnaan liittyvien henkilöiden muotokuvia ja heidän esineistöään. Näyttely on avoinna 11. tammikuuta 2009 saakka. 22. heinäkuuta museoon on ilmainen sisäänpääsy.

Mikkelin museossa avataan 22. heinäkuuta näyttely, jossa keskitytään Kadriorgin puiston tulevaisuuteen. Esillä on tämän päivän jälleenrakennusprojekteja ja huomisen visioita alueen kehittämisestä. Näyttely on avoinna joulukuulle asti.

Museoiden aukioloajat ja lippujen hinnat: www.ekm.ee

Akateeminen kamarimusiikki
Parhaiden virolaisten tulkitsijoiden konsertteja Kadriorgin taidemuseossa.

14. kesäkuuta klo 18 : Brahms
Sigrid Kuulmann-Martin, viulu ja Marko Martin, piano.

28. kesäkuuta klo 18 : Mozart, Sibelius
Urmas Vulp ja Olga Mironova, viulu, Toomas Nestor, alttoviulu ja Levi-Danel Mägila, sello.

5. heinäkuuta klo 18 : Brahms, Prokofjev
Henry-David Varema, sello ja Ivari Ilja, piano.

26. heinäkuuta klo 18 : Beethoven
Age Juurikas, piano.

2. elokuuta klo 18 : Rahmaninov, Musorgski, Tšaikovski, Sviridov
Marje Lohuaru, piano, solisti Pille Lill.

23. elokuuta klo 18 : Leclair, Mouret, Rameau, Boismortier
Imbi Tarum, cembalo, Lasma Meldere, barokkiviulu,
solisti Risto Joost.

Lippuja myydään paikan päällä
(100 EEK, opiskelijat ja eläkeläiset 50 EEK).

Konserttisarja Kadriorg unplugged
Ilmaiskonsertteja linnan ja presidentin virka-asunnon väliin jäävässä Kukkatarhassa.

19. kesäkuuta klo 18 : Koit Toome
10. heinäkuuta klo 18 : Traffic-yhtye
21. elokuuta klo 18 : Viron idols 2007 -voittaja Birgit Õigemeel
25. syyskuuta klo 20.30 : Mikk Saar

Erikoistapahtumat

22. heinäkuuta klo 11–14 : Kukkatarhan huvit
Suuri Kadriorgin syntymäpäiväjuhla 5–11-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Mukavat linnanrouvat johdattavat hauskoille ja opettavaisillekin retkille puistoon sekä ohjaavat taideteosten luomisessa. Ennakkoilmoittautumiset numeroon +372 606 6400, osallistuminen maksuton.

14. elokuuta klo 18 : Kävelyllä Kadriorgissa
Esiintyjinä konserttiorkesteri Peeter Saulin johdolla sekä solistit Hanna-Liisa Võsa, Voldemar Kuslap ja Boris Lehtlaan. Ilmaiskonsertti soi Konserttiaukiolla Ruusutarhan vieressä.

28. elokuuta klo 20 : ulkoilmaelokuva Pillapalun aukiolla
Popcornin sijaan mukaan kannattaa ottaa kunnon piknikvarustus.

25. syyskuuta klo 20 : valoshow Konserttiaukiolla
Kesä on ohi. Lisävaloa syysillan hämärään.

Konsertit Joutsenlammella

22. heinäkuuta klo 18 : Händelin Vesimusiikki
Kadriorgin syntymäpäivänä barokkipuistossa kuullaan yksi barokin ajan kuuluisimmista sävelteoksista. Esiintyjänä barokkiyhtye Corelli Consort, kapellimestari Tõnu Kaljuste.

25. syyskuuta klo 19.30 : C-Jam
4 selloa + 4 rokkaavaa miestä.

25. syyskuuta klo 20.30 : Timo Tammesalu
Kauniita balladeja pianon säestyksellä.

Lisätietoa linnan tapahtumista:
Kadriorgin taidemuseo, Weizenbergi 37
kadriorg@ekm.ee, +372 606 6400

Lisätietoa puiston tapahtumista:
Kadriorgin puiston infopiste, Weizenbergi 33
info@kadriorupark.ee, +372 601 5783

Lisälukemista:
Kadriorg 290 (pdf)
Uutisia Tallinnasta, maaliskuu 2008

Hyvää kesää kaikille !

P.S.
Näiden sivujen avaamisen jälkeen on seuramme myynti lähtenyt mukavaan nousuun mahdollistaen lisäpanostukset jäsepalveluihin ja Furuvikin viihtyvyyteen.

Tästä kiitos teille kaikille.

Helsinki-Tallinna seuran perinteinen virolais-suomalainen lastenleiri pidettiin maanantaista 30.6 perjantaihin 4.7. Tänä vuonna leirille osallistui 14 virolaista ja 4 suomalaista lasta.

Perusleiri oli Furuvikin kartanossa, josta viikon aikana tehdtiin vieräilut mm. Korkeasaareen, Linnanmäelle ja Suomenlinnaan.

Leirikuvia löydät vuoden 2008 kuvagalleriasta.

FURUVIKIN HUVILALLE ETSITÄÄN UUTTA ISÄNTÄÄ/ISÄNTÄPARISKUNTAA

Toinen Helsinki-Tallinna seuran hoidossa olevan Furuvikin huvilan nykyisistä isäntäpariskunnista luopuu tehtävistään kesäkuun lopussa. Tästä syystä haemme huvilalle uutta isäntää/isäntäpariskuntaa, joka aloittaisi työnsä perjantaina 4. heinäkuuta tai sopimuksen mukaan.

Isännälle on varattu n. 40 neliön (2 huonetta) asunto huvilan pihapiirissä (klikkaa kuvaa). Katso muita Furuvikin alueen kuvia.

Lisätietoja työnkuvasta antaa isäntänä jatkava Teiju Johansson gsm 040 590 6859.

Tiedustelut: Matti Ikonen gsm 050 595 5327, s-posti matti.ikonen@elisa.fi

terveisin

Helsinki-Tallinna seuran hallitus

Helsinki-Tallinna seura

toivottaa lukijoilleen

hyvää juhannusta !

kuva: Mikael Lehtelä

Photo of Tallinn church spires, taken August 2003 by User:Stan Shebs

Tämä kuvatiedosto on Wikimedia Commonsista ja se on Wikimedia-projektien yhteiskäytössä. Kuvan sivulla Commons-wikissä on lisätietoja kuvasta ja sen käyttöoikeustiedot.

Ylläoleva materiaali on lainattu Helsingin Viro-päivillä 9-10.5.2008 jaetusta, Tallinnan Matkailuneuvonnan julkaisemasta, “Tallinna-meidän suosikkimme“-esitteestä.

Helsinki-viikon kaupunkitapahtumat valloittavat kadut, torit ja puistot torstaista 6.6 sunnuntaihin 15.6. Satamäärin elämyksiä ja ilmiöitä, kohtaamisia ja konsertteja, runoa ja sambaa, taidetta ja tanssia, laivoja ja historiaa, herkkuja ja makuja, rytmiä ja väriä.

Runsaan tapahtumaviikon tarjoavat:

• XVIII Helsinki Samba Carnaval 6-7.6
• Helsinki-päivä 12.6
• Pohjois-Karjalan maakuntajuhlat 13-15.6
• Satamafestivaali ja Götheborg-purjealuksen vierailu 8-15.6
• Suomenlinnan 1700-luvun viikonloppu 14-15.6
• Radio Novan Kaivopuiston konsertti su 8.6 klo 13 alkaen
• Radio Novan Kaivopuiston konsertti su 15.6 klo 14 alkaen

XVIII Helsinki Samba Carnaval värittää keskustan kadut pukuloistolla ja latino-rytmeillä. Ohjelmassa mm. karnevaalikuninkaan ja –kuningattaren kruunajaiset, karnevaalikulkue, karnevaalisamban sm-kisat, viisi sambakoulua, muita tanssikouluja Suomesta ja Ruotsista sekä tähtiartisteja mm. Brasiliasta ja Panamasta.

HELSINKI-TALLINNA SEURA/SÖPRUS KLUBI
KEVÄÄN PERINTEINEN POLKUPYÖRÄRETKI 23-25.5.2008
TÄNÄ VUONNA HAAPSALUSTA TALLINNAAN , YHT. 182 KM (Aunen virallinen)
kuvat Aune Mäkinen ja Marli Masalin-Toivonen

Kuvat ovat yleensä kokoa 1280 x 960 ja saat ne klikkaamalla normaalikokoisiksi.

Pe 23.5
TALLINNA

HAAPSALU

MATKALLA

PERILLÄ, Novan kunnan Gabriela motelli (www.gabriela.ee), 56 km

La 24.5