historiikki
Ystävyystoimintaa lahden molemmin puolin
Teksti: Seppo Kannelsuo
Helsinki-Tallinna-seura ry. perustettiin 21.1.1992. Perustamisen taustalla oli Viron uudelleen itsenäistyminen ja vahva halu auttaa veljeskansaa. Helsingin kaupungin silloinen henkilöstöjohtaja Martti Asunmaa sai tehtäväkierron aikana ajatuksen luoda ja lisätä naapurimaiden pääkaupunkien henkilökuntien yhteistoimintaa.
Samana vuonna myös Tallinnan kaupungin henkilöstö oli perustamassa omaa Sõprus-klubiaan. Tallinn- Helsingi sõprusklubi jäsenistö kuuluu Tallinnan kaupungin henkilöstöön. Heidän kanssaan yhdessä olemme kehittäneet ja luoneet henkilösuhteita kaupunkiemme eri laitoksien ja virastojen välillä.
Klubi piti 15 vuotisjuhliansa 28.3.2008, jolloin heidän jäsenilleen Reet Leolalle ja Toomas Sepille annettiin Suomen Viroyhdistyksien liiton myöntämät ansiomerkit ansiokkaasta ja arvokkaasta työstä yhdistyksiemme toiminnassa.
Alkuaikoina Helsinki-Tallinna seura (Hetas) keräsi vaatetavaraa, sairaalatarvikkeita, toimistokoneita, linja-autoja, kielistudioita ym. kaupungin ylijäämävarastojen tavaraa Tallinnaan. Sävelradiossa vuonna 1996 kerättiin Tallinnan keskussairaalan lastenosaston hyväksi hoitovälineitä. Keräysrahaa saatiin 21.144 mk. Seuramme aktiivisia henkilöitä olivat mm. Anu Marttila, Päivi Malin ja Terttu Kupiainen.
Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki ja tunneli
Kaksoiskaupunki-ajatus ja kaupunkeja yhdistävä tunneli oli seuramme puheenjohtaja Martti Asunmaan visio, jota seuramme tuki. Järjestettiin erilaisia seminaareja ja tutkimuksia yhdessä tallinnalaisten kanssa ajatuksen toteuttamiseksi. Tunnelihanke oli merkittävä ja suuri visio, jota varten perustettiin eri yhdistys, johon seuramme liittyi. Hanke sai alkuaikoina paljon erilaisia mielipiteitä ja kannanottoja esille. Hanke on nykyään taas ajankohtainen ja saanut jopa Helsingin- ja Tallinnan kaupunginjohtajat tekemään esisopimuksen hankkeen selvittämiseksi.
Esisopimus allekirjoitettiin Tallinnassa historiallisessa Jaan Polska-rakennuksessa, jossa me myöhemmin pidimme samana päivänä Tallinn- Helsingi Sõprusklubin 15v juhlia.
Tallinnakeskus ja Helsinki-talo
Seuramme oli myös perustamassa Tallinna-keskus yhdistystä Helsinkiin. Tarkoituksena oli ylläpitää yhteisiä toimitiloja Tallinnan ja Viroon suuntautuvalla yhdistys- ja yritystoiminnalla. Toimitilojen vuokraamisessa ja tarjonnan hankaluuksien vuoksi toiminta jouduttiin lopettamaan vuonna 1999.
Helsinki-talo saatiin vuokrattua Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Talo olikin vuosia yhdistyksemme jäsenten halpana majoitus-, kurssi- ja saunatilana Uus-kadulla. Talon käyttövuokrauksen loputtua olemme joutuneet tekemään erilasia uusia sopimuksia majoitustilojen saamiseksi jäsenistön käyttöön.
Muuta toimintaa
Seuramme sai vuonna 1992 vuokrattua kaupungilta Laajasalosta vanhan puuhuvilan piharakennuksineen. Kiinteistöä aloitettiin kunnostaa talkoovoimin yhdistyksemme toimintakeskukseksi. Tilat sopivatkin erinomaisesti kokous- tapaamis- ja juhlapaikaksi. Huvila on myös toiminnassamme hyvin keskeinen. Järjestämme huvila-alueella kesäisin Tallinnan sõprusklubilaisten kanssa lastenleirejä, johon osallistuu lapsia sekä Helsingistä, että Tallinnasta. Tänä vuonna on jo 15. leirikesä. Seuramme aktiivit mm. Aini Wellinger, Reino Kaasalainen ja Jouko Helin ovat olleet voimakkaasti mukana tässä leiritoiminnassa.
Nykyisin seuramme tarjoaa n. 250 jäsenelleen talviuintimahdollisuuden rantasaunoineen meren äärellä. Tätä hyistä ja virkistävää aktiviteettiä käyttää n. 60 seuramme urhoollista uimaria.
Pyöräretket Virossa ovat Juha Muurisen ja Kari Hartikaisen järjestämänä saaneet myös oman vankan kannattajajoukkonsa sekä Suomesta että Virosta. Keväiselle retkelle eri puolille Viroa osallistuu n. 25 henkilöä.
Taiteiden yö-tapahtuma elokuun lopulla on ollut seuramme toiminnassa lähes tapahtuman alusta alkaen. Olemme Furuvikin huvilassa järjestäneet Naapurit- kohtaavat ajatuksella erilaisia tutustumistapahtumia virolaiseen ruoka-, taide- ja musiikkikulttuureihin. Vuonna 2007 saimme mukaan järjestelyihin Suomen Viroyhdistyksien liiton, Viljandin ystävät ja Keravan Viro-yhdistyksen. Are Uderin nukketeatteri sekä Kulno Malvan musiiki- ja kansantanssiesitykset yhdessä Tallinnan kehitysvammaisten oppimiskeskuksen JUKSin oppilastöiden kanssa olivat aurinkoisena iltana saaneet lapsiperheet runsaslukuisasti liikkeelle.
Seuramme muuna toimintana on jäsenistölle järjestettävät kulttuurimatkat ja erilaiset taideleirit.
Viime kesän taideleirin ohjaaja oli tallinalainen akvarellisti Kai-Mai Olbri-Kaarna. Kai-Main kanssa on myös alustavasti sovittu tämän vuotuisesta taideleiristä elokuuksi.
Tulevaisuuden haasteita
Suurimpina haasteina näemme toiminnan alkuaikojen aktiivisuuden muuttumisen ja jäsenistömme vanhenemisen. Toisaalta mm. yhteyksien saaminen on huomattavasti helpottunut 90-luvun tilanteesta. Alkuaikojen keräys- ja avustustoiminnan muuttaminen yleiskeräyksistä enemmän kohdekohtaisiksi on nyt ajankohtaista ja perustelua.
Toinen suuri haaste on Viro-seurojen yhteistoiminnan aikaansaaminen ja uusien toimivien verkostojen rakentaminen. Yhteistoiminnassa on jo päästy hyvään alkuun esim. Taiteiden yö-tapahtumassa. Mukaan ovat tulleet Suomen Viroyhdistyksien liitto sekä Viljandin ystävät ja tämän vuoden tapahtumaan toivomme saavamme mukaan lisää paikallisia yhdistyksiä. Onhan meillä kaikilla sama halu auttaa veljeskansaamme.
Kirjoittaja on Helsinki-Tallinna seuran puheenjohtaja
