Etusivu > Tallinna > Kadriorg 290 vuotta

Kadriorg 290 vuotta

Kadriorgin linna- ja puistokokonaisuus Tallinnassa

Idea linnan ja puiston perustamisesta on vuodelta 1714, jolloin Venäjän tsaari Pietari I oleskeli Tallinnassa, koska sinne rakennettiin uutta sotasatamaa. Kadriorgin tuolloin vielä suhteellisen aukea ja autio seutu näytti kaikin puolin sopivan tsaarin merenrantaparatiisiksi. Linnan mukana Tallinnaan tuli luonnollisesti sankoin joukoin hoviväkeä ja keisarillisen Venäjän vallanpitäjiä

Alueen nopea kehitys alkoi 1700-luvulla. Vaikka linnan puisto ei olekaan kokonaisuudessaan säilynyt, se on silti nykyäänkin näyttävin puistotaiteen näyte Virossa.

Linnaa ja puistoa alkoi suunnitella italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, jolle ne olivat ensimmäinen suuri tehtävä Venäjän hovissa. Hänestä tuli pian Venäjän epävirallinen pääarkkitehti; hän suunnitteli myös kuuluisan Peterhofin linnan Pietariin.

Puiston suosituimpia paikkoja on symmetrinen Joutsenlampi ympäristöineen. Joutsenlammen itärannalla seisoo virolaisten Kalevipoeg-kansalliseepoksen koostajan Friedrich Reinhold Kreutzwaldin (1803-1882) patsas. Puistosta tehtiin lähes sadan hehtaarin laajuinen. Joutsenlammelta katsottuna toisella puolella katua oleva tiheä puupuisto oli alun perin hieno ranskalais- italialainen puisto.

Pitää kuitenkin mainita, että vain pieni osa alueesta oli suunniteltu tavalliseksi puistoksi. Suurin osa siitä jäi luonnonmaastoksi – niityiksi ja metsiköiksi, joiden läpi kulki puistokäytäviä. Sotilaat istuttivat puistoon paljon puita: yksistään vuonna 1722 yhteensä 550 puuta. Jotta työt olisivat edistyneet nopeasti, myös täysikasvuisia puita istutettiin runsaasti. Osa puista, etenkin hevoskastanjat, oli tarkoitus siirtää myöhemmin Pietarin puutarhoihin, mutta Pietari Suuren kuoltua hevoskastanjat jäivätkin Kadriorgiin.

Joutsenlammelta johtaa linnalle promenadi (Weizenbergi-katu), jonka varrelle jää useita linnan sivurakennuksia, esimerkiksi linnan vierastalo ja puistopaviljonki. Aivan linnan porttien luona on vartiomaja ja sen jälkeen vielä linnan keittiö ja jääkellari. Restauroituun keittiörakennukseen on perustettu keräilijä Johannes Mikkelin taidekokoelmaa esittelevä museo. Johannes Mikkelin (1907-2006) kokoelma on eräs harvoista Virossa toisen maailmansodan jälkeen kerätyistä yksityiskokoelmista. Sen graafinen osa on Viron arvokkain ja runsain sisältäen mm. neljä Rembrandtin etsausta. Eniten kokoelmassa on alankomaalaisten mestareiden töitä 1500-1800-luvuilta. Mikkeli lahjoitti vuonna 1995 yhteensä yli 600 länsieurooppalaista, venäläistä, kiinalaista ja virolaista mestariteosta käsittävän kokoelmansa Viron taidemuseolle.

Pietari Suuri alkoi vuonna 1718 rakentaa linnaa, jota keisarinna Katariina I:n kunniaksi alettiin kutsua Jekaterinenthaliksi eli Catherinenthaliksi, joka suomeksi on Katariinanlaakso ja viroksi Kadriorg (Kadri ’Katariina’, org ’laakso’).

Kadriorgin linna suunniteltiin italialaisten huviloiden mallin mukaan kolmeosaiseksi. Kerrotaan, että tsaari itse muurasi linnan alusmuurin ensimmäiset kivet. Yksi linnan kauneimmista huoneista on pääsali, joka on koko Pohjois- Euroopan ja Pietari Suuren aikaisen Venäjän barokkiarkkitehtuurin helmi. Sali ulottuu kahden kerroksen läpi ja on koristeltu runsain stukoin ja kattomaalauksin. Myös linnan vesikourut ja monet uunit ovat säilyttäneet rakennusaikansa ilmeen. Linnan taakse jää nk. ylätarha, joka on rakennettu uudelleen 1700-luvun mallin mukaan ja on avoinna yleisölle.

Vaikka keisarillisessa kesäpalatsissa vieraili enemmistö Venäjän hallitsijoista aina 1900-luvun alkuun saakka, ei Kadriorgia kuitenkaan ollut ajateltu pysyväksi asunnoksi, vaan väliaikaiseksi kesälinnaksi. Siksi se on suhteellisen pieni Pietarin edustuslinnoihin verrattuna. Ja kuitenkin – Kadriorgissa on keisarillista suuruutta. 1930-luvulla Kadriorgin linnasta tuli Viron valtion-päämiehen eli riigivanemin virka-asunto. Silloin linnaan rakennettiin lisäksi juhlasali ja jotkut tilat saivat kansallisromanttisen ilmeen. Samoin joksikin aikaa huoltamatta jäänyt puisto viimeisteltiin maan edustuspuistoksi, johon kuului myös konserttitarha, soittolava ja monia paviljonkeja. Linnan kanssa samansuuntaisesti, kukkatarhan takana sijaitsee ennen toista maailmansotaa rakennettu presidentinkanslia, joka nykyisin on Viron presidentin virka-asunto. Kadriorgilla on halki vuosisatojen ollut ihmisten mielissä tietty valtakeskuksen merkitys.

Vasta restauroitu Kadriorgin barokkilinna isännöi tätä nykyä Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelmaa. Lisäksi linnassa järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja vastaanottoja. Kun palaa linnalta ja presidentin asunnolta takaisin Viron ensimmäisen ammattimaisen kuvanveistäjän August Weizenbergin (1837-1921) mukaan nimetylle kadulle ja jatkaa eteenpäin, kujan lopussa vasemmalla pilkistää ensi näkemältä lähes huomaamaton pieni kivitalo. Rakennus on koko Kadriorgin linnan alueen vanhin, myös linnaa vanhempi. Tätä vaatimatonta kesähuvilaa Pietari Suuri käytti jo ennen linnan rakennustöiden alkua.Hän kutsui taloa ”mökiksi salolla” Nykyisin Pietarin talo on alkuperäisestä puolet pienempi ja siinä sijaitsee Pietari Suuren talomuseo, jossa on näytteillä tsaarille itselleen kuulunutta
ja hänen aikansa esineistöä.

Kadriorgin ravintolat ja kahvilat sekä museot

Ylläoleva materiaali on lainattu Helsingin Viro-päivillä 9-10.5.2008 jaetusta, Tallinnan Matkailuneuvonnan julkaisemasta, ”Tallinna-meidän suosikkimme”-esitteestä.

Näyttelyt

Kadriorgin taidemuseon näyttelyssä ”Linna ja sen tarina” on esillä linnasta ja puistosta tehtyjä alkuperäisiä suunnitelmia sekä grafiikkaa aiheesta, linnaan liittyvien henkilöiden muotokuvia ja heidän esineistöään. Näyttely on avoinna 11. tammikuuta 2009 saakka. 22. heinäkuuta museoon on ilmainen sisäänpääsy.

Mikkelin museossa avataan 22. heinäkuuta näyttely, jossa keskitytään Kadriorgin puiston tulevaisuuteen. Esillä on tämän päivän jälleenrakennusprojekteja ja huomisen visioita alueen kehittämisestä. Näyttely on avoinna joulukuulle asti.

Museoiden aukioloajat ja lippujen hinnat: www.ekm.ee

Akateeminen kamarimusiikki
Parhaiden virolaisten tulkitsijoiden konsertteja Kadriorgin taidemuseossa.

14. kesäkuuta klo 18 : Brahms
Sigrid Kuulmann-Martin, viulu ja Marko Martin, piano.

28. kesäkuuta klo 18 : Mozart, Sibelius
Urmas Vulp ja Olga Mironova, viulu, Toomas Nestor, alttoviulu ja Levi-Danel Mägila, sello.

5. heinäkuuta klo 18 : Brahms, Prokofjev
Henry-David Varema, sello ja Ivari Ilja, piano.

26. heinäkuuta klo 18 : Beethoven
Age Juurikas, piano.

2. elokuuta klo 18 : Rahmaninov, Musorgski, Tšaikovski, Sviridov
Marje Lohuaru, piano, solisti Pille Lill.

23. elokuuta klo 18 : Leclair, Mouret, Rameau, Boismortier
Imbi Tarum, cembalo, Lasma Meldere, barokkiviulu,
solisti Risto Joost.

Lippuja myydään paikan päällä
(100 EEK, opiskelijat ja eläkeläiset 50 EEK).

Konserttisarja Kadriorg unplugged
Ilmaiskonsertteja linnan ja presidentin virka-asunnon väliin jäävässä Kukkatarhassa.

19. kesäkuuta klo 18 : Koit Toome
10. heinäkuuta klo 18 : Traffic-yhtye
21. elokuuta klo 18 : Viron idols 2007 -voittaja Birgit Õigemeel
25. syyskuuta klo 20.30 : Mikk Saar

Erikoistapahtumat

22. heinäkuuta klo 11–14 : Kukkatarhan huvit
Suuri Kadriorgin syntymäpäiväjuhla 5–11-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Mukavat linnanrouvat johdattavat hauskoille ja opettavaisillekin retkille puistoon sekä ohjaavat taideteosten luomisessa. Ennakkoilmoittautumiset numeroon +372 606 6400, osallistuminen maksuton.

14. elokuuta klo 18 : Kävelyllä Kadriorgissa
Esiintyjinä konserttiorkesteri Peeter Saulin johdolla sekä solistit Hanna-Liisa Võsa, Voldemar Kuslap ja Boris Lehtlaan. Ilmaiskonsertti soi Konserttiaukiolla Ruusutarhan vieressä.

28. elokuuta klo 20 : ulkoilmaelokuva Pillapalun aukiolla
Popcornin sijaan mukaan kannattaa ottaa kunnon piknikvarustus.

25. syyskuuta klo 20 : valoshow Konserttiaukiolla
Kesä on ohi. Lisävaloa syysillan hämärään.

Konsertit Joutsenlammella

22. heinäkuuta klo 18 : Händelin Vesimusiikki
Kadriorgin syntymäpäivänä barokkipuistossa kuullaan yksi barokin ajan kuuluisimmista sävelteoksista. Esiintyjänä barokkiyhtye Corelli Consort, kapellimestari Tõnu Kaljuste.

25. syyskuuta klo 19.30 : C-Jam
4 selloa + 4 rokkaavaa miestä.

25. syyskuuta klo 20.30 : Timo Tammesalu
Kauniita balladeja pianon säestyksellä.

Lisätietoa linnan tapahtumista:
Kadriorgin taidemuseo, Weizenbergi 37
kadriorg@ekm.ee, +372 606 6400

Lisätietoa puiston tapahtumista:
Kadriorgin puiston infopiste, Weizenbergi 33
info@kadriorupark.ee, +372 601 5783

Lisälukemista:
Kadriorg 290 (pdf)
Uutisia Tallinnasta, maaliskuu 2008

16.06.2008
Lähteenä Tallinnan kaupungin matkailutoimiston Kadriorg 290 vuotta 22.heinäkuuta 2008

Kategoriat:Tallinna
  1. Ei kommentteja.
  1. 22.01.2009 2:23 pm

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: