SEURA

I. HELSINKI – TALLINNA YHTEISTOIMINTAA

HELSINKI-TALLINNA SEURA ry (HETAS) on 29.1.1992 perustettu yhdistys kehittämään ja ylläpitämään suhteita eri elämänaloilla Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välillä.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Helsingin ja Tallinnan kaupunkien ja niiden kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa, lisätä kaupunkien välistä historian, hallinnon, talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämän tuntemusta.

HETAS on Suomen Viro-yhdistysten Liiton (SVYL) jäsenjärjestö. Seuran yhteistyö-kumppani Tallinnassa on mm. Tallinn-Helsingi Sõprusklubi (ystävyysseura).

FURUVIKIN HUVILASSA

Helsingin Laajasalossa on tarjolla edullisia tiloja juhliin, kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja saunailtoihin sekä majoittumiseen. Huvilaa pitää yllä Helsinki-Tallinna Seura ry.

PALVELUJA JA YHTEYKSIÄ JÄSENILLE TALLINNASSA

Tallinna on hyvin lähellä. Jäsenillämme on monenlaisia ammatillisia yhteyksiä ja harrastuksia, joiden piirissä harrastamme yhteistoimintaa. Lisäksi olemme voineet järjestää erilaisia jäsenetuuksia. Tule mukaan piiriimme!

KUMMITOIMINTA

Helsinki-Tallinna seuran hallitus on päättänyt, että seuramme ottaa Raplassa toimivat Eidapere opilaskodun ja Kehtna hooldekodun kummipaikoiksemme.

Eidaperen opilaskodussa on sijoitettuna n.16 poikaa ja tyttöä iältään 14-18vuotta. Kehtna hooldekodussa on kolmessa eri paikassa iäkkäitä ja huonosti itsenäisesti toimivia  miehiä ja naisia.

Kummipaikkoja hoitaa järjestö, jonka johtajana toimii Rein Järvik (rein.jarvik@neti.ee). Näihin laitoksiin toivotaan vaateavun ja liikuntavarusteiden lisäksi myös erilaista tietoteknistä-ja musiikkivälineistöä. Keräämme avun Furuvikiin ja toimitamme ne sitten sieltä myöhemmin perille. Viime vuonna veimme lahjoitettuja liikuntavälineitä ja -asusteita joulukuun puolessa välissä Eidaperen opiskoduun.

JOS SINULLA ON YLIMÄÄRÄISTÄ, HYVÄKUNTOISTA TAVARAA, JONKA HALUAISIT LAHJOITTAA, OTA YHTEYTTÄ !

Yhteyshenkilönä toimii Seppo Kannelsuo gsm 0500-502755

II. YSTÄVYYSTOIMINTAA LAHDEN MOLEMMIN PUOLIN

Teksti: Seppo Kannelsuo

Helsinki-Tallinna-seura ry. perustettiin 21.1.1992. Perustamisen taustalla oli Viron uudelleen itsenäistyminen ja vahva halu auttaa veljeskansaa. Helsingin kaupungin silloinen henkilöstöjohtaja Martti Asunmaa sai tehtäväkierron aikana ajatuksen luoda ja lisätä naapurimaiden pääkaupunkien henkilökuntien yhteistoimintaa.

Samana vuonna myös Tallinnan kaupungin henkilöstö oli perustamassa omaa Sõprus-klubiaan. Tallinn- Helsingi sõprusklubi jäsenistö kuuluu Tallinnan kaupungin henkilöstöön. Heidän kanssaan yhdessä olemme kehittäneet ja luoneet henkilösuhteita kaupunkiemme eri laitoksien ja virastojen välillä.

Klubi piti 15 vuotisjuhliansa 28.3.2008, jolloin heidän jäsenilleen Reet Leolalle ja Toomas Sepille annettiin Suomen Viroyhdistyksien liiton myöntämät ansiomerkit ansiokkaasta ja arvokkaasta työstä yhdistyksiemme toiminnassa.

Alkuaikoina Helsinki-Tallinna seura (Hetas) keräsi vaatetavaraa, sairaalatarvikkeita, toimistokoneita, linja-autoja, kielistudioita ym. kaupungin ylijäämävarastojen tavaraa Tallinnaan. Sävelradiossa vuonna 1996 kerättiin Tallinnan keskussairaalan lastenosaston hyväksi hoitovälineitä. Keräysrahaa saatiin 21.144 mk. Seuramme aktiivisia henkilöitä olivat mm. Anu Marttila, Päivi Malin ja Terttu Kupiainen.

Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki ja tunneli

Kaksoiskaupunki-ajatus ja kaupunkeja yhdistävä tunneli oli seuramme puheenjohtaja Martti Asunmaan visio, jota seuramme tuki. Järjestettiin erilaisia seminaareja ja tutkimuksia yhdessä tallinnalaisten kanssa ajatuksen toteuttamiseksi. Tunnelihanke oli merkittävä ja suuri visio, jota varten perustettiin eri yhdistys, johon seuramme liittyi. Hanke sai alkuaikoina paljon erilaisia mielipiteitä ja kannanottoja esille. Hanke on nykyään taas ajankohtainen ja saanut jopa Helsingin- ja Tallinnan kaupunginjohtajat tekemään esisopimuksen hankkeen selvittämiseksi.

Esisopimus allekirjoitettiin Tallinnassa historiallisessa Jaan Polska-rakennuksessa, jossa me myöhemmin pidimme samana päivänä Tallinn- Helsingi Sõprusklubin 15v juhlia.

Tallinnakeskus ja Helsinki-talo

Seuramme oli myös perustamassa Tallinna-keskus yhdistystä Helsinkiin. Tarkoituksena oli ylläpitää yhteisiä toimitiloja Tallinnan ja Viroon suuntautuvalla yhdistys- ja yritystoiminnalla. Toimitilojen vuokraamisessa ja tarjonnan hankaluuksien vuoksi toiminta jouduttiin lopettamaan vuonna 1999.

Helsinki-talo saatiin vuokrattua Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Talo olikin vuosia yhdistyksemme jäsenten halpana majoitus-, kurssi- ja saunatilana Uus-kadulla. Talon käyttövuokrauksen loputtua olemme joutuneet tekemään erilasia uusia sopimuksia majoitustilojen saamiseksi jäsenistön käyttöön.

Muuta toimintaa

Seuramme sai vuonna 1992 vuokrattua kaupungilta Laajasalosta vanhan puuhuvilan piharakennuksineen. Kiinteistöä aloitettiin kunnostaa talkoovoimin yhdistyksemme toimintakeskukseksi. Tilat sopivatkin erinomaisesti kokous- tapaamis- ja juhlapaikaksi. Huvila on myös toiminnassamme hyvin keskeinen. Järjestämme huvila-alueella kesäisin Tallinnan sõprusklubilaisten kanssa lastenleirejä, johon osallistuu lapsia sekä Helsingistä, että Tallinnasta. Tänä vuonna on jo 15. leirikesä. Seuramme aktiivit mm. Aini Wellinger, Reino Kaasalainen ja Jouko Helin ovat olleet voimakkaasti mukana tässä leiritoiminnassa.

Nykyisin seuramme tarjoaa n. 250 jäsenelleen talviuintimahdollisuuden rantasaunoineen meren äärellä. Tätä hyistä ja virkistävää aktiviteettiä käyttää n. 60 seuramme urhoollista uimaria.

Pyöräretket Virossa ovat Juha Muurisen ja Kari Hartikaisen järjestämänä saaneet myös oman vankan kannattajajoukkonsa sekä Suomesta että Virosta. Keväiselle retkelle eri puolille Viroa osallistuu n. 25 henkilöä.

Taiteiden yö-tapahtuma elokuun lopulla on ollut seuramme toiminnassa lähes tapahtuman alusta alkaen. Olemme Furuvikin huvilassa järjestäneet Naapurit- kohtaavat ajatuksella erilaisia tutustumistapahtumia virolaiseen ruoka-, taide- ja musiikkikulttuureihin. Vuonna 2007 saimme mukaan järjestelyihin Suomen Viroyhdistyksien liiton, Viljandin ystävät ja Keravan Viro-yhdistyksen. Are Uderin nukketeatteri sekä Kulno Malvan musiiki- ja kansantanssiesitykset yhdessä Tallinnan kehitysvammaisten oppimiskeskuksen JUKSin oppilastöiden kanssa olivat aurinkoisena iltana saaneet lapsiperheet runsaslukuisasti liikkeelle.

Seuramme muuna toimintana on jäsenistölle järjestettävät kulttuurimatkat ja erilaiset taideleirit.

Viime kesän taideleirin ohjaaja oli tallinalainen akvarellisti Kai-Mai Olbri-Kaarna. Kai-Main kanssa on myös alustavasti sovittu tämän vuotuisesta taideleiristä elokuuksi.

Tulevaisuuden haasteita

Suurimpina haasteina näemme toiminnan alkuaikojen aktiivisuuden muuttumisen ja jäsenistömme vanhenemisen. Toisaalta mm. yhteyksien saaminen on huomattavasti helpottunut 90-luvun tilanteesta. Alkuaikojen keräys- ja avustustoiminnan muuttaminen yleiskeräyksistä enemmän kohdekohtaisiksi on nyt ajankohtaista ja perustelua.

Toinen suuri haaste on Viro-seurojen yhteistoiminnan aikaansaaminen ja uusien toimivien verkostojen rakentaminen. Yhteistoiminnassa on jo päästy hyvään alkuun esim. Taiteiden yö-tapahtumassa. Mukaan ovat tulleet Suomen Viroyhdistyksien liitto sekä Viljandin ystävät ja tämän vuoden tapahtumaan toivomme saavamme mukaan lisää paikallisia yhdistyksiä. Onhan meillä kaikilla sama halu auttaa veljeskansaamme.

Kirjoittaja on Helsinki-Tallinna seuran puheenjohtaja

III. HELSINKI-TALLINNA SEURAN SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Helsinki-Tallinna Seura ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välistä yhteistoimintaa, lisätä kaupunkien välistä historian, hallinnon, talous- yhteiskunta- ja kulttuurielämän tuntemusta sekä antaa henkistä ja aineellista tukea Tallinnan kaupungin yhteiskunnallisessa, sosiaalisessa ja taloudellisessa kehittämisessä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii yhdyssiteenä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien hallinnossa tai niitä lähellä olevissa yhteisöissä toimivien kansalaisten välillä, harjoittaa kokous- tiedotus-, koulutus-, näyttely- ja asiantuntijavaihtoa sekä sosiaalista, taloudellista ja kulttuuritoimintaa.

Yhdistyksellä on oikeus omistaa kiinteätä omaisuutta ja arvopapereita, toimeenpanna arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä ja erilaisia maksullisia tilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittaa ravintola- ja kahvilaliikettä ja kioskikauppaa sekä tuottaa myytäväksi tallinnalaisten taiteilijoiden töitä.

3 § Jäsenyys

Yhdistykseen voidaan ottaa jäseneksi henkilö taikka oikeuskelpoinen yhteisö, joka on valmis toimimaan yhdistyksen päämäärien hyväksi. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka laiminlyö jäsenvelvoitteensa tai toimii vastoin yhdistyksen etua. Erotettu jäsen voi kuitenkin saattaa erottamisensa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.

4 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous, Niissä on puhe- ja äänioikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä. Hallitus kutsuu seuran kokoukset koolle.

Kokouskutsu toimitetaan seuran jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta kirjallisena tai ilmoittamalla yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun loppuun mennessä sekä syyskokous syksyllä marraskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo olevan siihen aihetta, tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on tällöin pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, tuloksen henkilövaaleissa ratkaisee arpa, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

5 § Kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus.
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa).
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunnot.
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

6 § Syyskokous

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus.
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa)
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. Esitetään hallituksen laatima, seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
  6. Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
  7. Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksusta.
  8. Esitellään seuraavan vuoden talousarvio.
  9. Hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio.
  10. Päätetään hallituksen varsinaisten ja varajäsenten lukumäärästä.
  11. Valitaan seuraavalle kalenterivuodelle hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
  12. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
  13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa ja edustaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6-10 varsinaista sekä 2-4 varajäsentä. Varsinaisten jäsenten ollessa estyneenä tulevat heidän sijaansa varajäsenet valintajärjestyksessä. Toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

8 § Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä hallituksen jäsenen tai yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

10 § Kiinteä omaisuus

Hallitus on oikeutettu päättämään kiinteän omaisuuden ostosta ja sen käyttämisestä velan vakuutena. Kiinteän omaisuuden luovuttamisesta sekä kiinnittämisestä päättää yhdistyksen kokous ja niistä on kokouskutsussa mainittava. Päätös edellyttää 3/4 äänten enemmistöä.

11 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta päättää yhdistyksen kokous ja niistä on mainittava kokouskutsussa. Tullakseen hyväksytyksi sääntömuutos- tai purkausesityksen on saatava vähintään 2/3 annetuista äänistä. Purkamisesitystä on käsiteltävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa.

Mikäli yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan mahdolliset varat purkamiskokouksen päättämään tarkoitukseen näiden sääntöjen tarkoitusperien edellyttämällä tavalla.

%d bloggers like this: