Viron kartanot

Laupan kartano vuodelta 1913 Järvamaalla
Laupan kartano Järvamaalla

Viron kartanoiden historiasta 1200-luvulta nykypäivään voit lukea Valdo Praustin ylläpitämältä Viron kartanot (www.mois.ee/suomi/) sivustolta.

Sivustolta löytyvät myös :

Valdo Praustin kirjaa: Viro. Kauneimmat kartanot, linnat ja linnoitukset (64 s.) voit tilata SVYL-Verkkopuodista hintaan 12,00 € + postikulut.

Upeasti kuvitettu tietoteos Viron 43 kauneimmasta kartanosta ja noin kymmenestä keskiaikaisesta linnoituksesta. Asiantunteva teksti johdattaa sekä rakennusten historiaan että nykypäivään. Kohteet käydään läpi maakunnittain. Kirja sisältää alkujaan vuodelta 1805 peräisin olevan kartan, johon on merkitty teoksessa esitellyt kartanot, linnat ja linnoitukset. Pehmeäkantinen.

Viron kartanot kartalla

VIRON KARTANOYHDISTYS (yhteystiedot) ylläpitää sivustoa Tuhannen kartanon maa,

josta kartanot löytyvät :

Kustakin kartanosta löytyy mm. seuraavat tiedot, esimerkkinä Sagadin kartano

Kuvaus:

Lahemaan kansallispuiston laidalla sijaitsee kaunis Sagadin kartano. Punaisella tiilikatolla katetut vaaleat rakennukset ovat sijoitettuja barokkisen asymmetrian perusteella, reunustamaan cour d’honneur’ia ja niiden selkeälle geometrialle luovat rauhoittavan taustan huolellisesti hoidetut kirkkaanvihreät nurmikkokentät. Tämä idylli, joka muistuttaa kartanon kukoistusaikoja, on saavutettu viimeisen parinkymmenen vuoden ahkeran työn tuloksena.

Ensimmäiset tiedot kartanosta ovat peräisin vuodelta 1449. 15. ja 16. vuosisadalla kartano kuului Bergen ja Risebiterien perheille, v. 1687 kartano siirtyi Gideon von Fockin omistukseen ja sen jälkeen kuului Fockien perheelle melkein jatkuvasti vuoteen 1919. saakka. Fockit aloittivat täällä myös mahtavat rakennustyöt. 1749-1753 pystytettiin yksikerroksinen herrastalo rokokootyylisellä julkisivulla. V. 1793, Gideon Ernst von Fockin aikoina, sitä laajennettiin siipien suuntaan ja julkisivu uusittiin uusklassiseen tyyliin. V. 1894 takajulkisivulle rakennettiin uusrenessanssinen parveke. Talon edessä olevaa aukiota reunustavat sivurakennukset ovat peräisin 18-19. vuosisadan vaihteelta.

Viron Tasavallan maareformin jälkeen v. 1920 herrastaloon sijoitettiin koulu, joka toimi siellä v. 1974 saakka. V. 1977 Rakveren Metsätalouslaitos aloitti 10 säilyneen rakennuksen entisöintityöt ja raunioille uusien talojen rakentamisen. Sisustusarkkitehti Leila Pärtelpoeg suunnitteli päärakennukseen historiallisen näköiset huonekalut, jotka valmistettiin paikallisten puuseppien toimesta. Läheisistä kylistä ostettiin vanhoja esineitä, jotka saattoivat olla peräisin kartanosta, mutta antiikkihuonekaluja ostettiin koko Virosta. Huoneissa entisöitiin osittain koristekuvioiset kattomaalaukset. Päärakennuksen I kerroksen tilat sisustettiin ”kartanon tyyliin”, II kerrokseen perustettiin metsäalan museo. Hiljalleen entisöitiin myös sivurakennukset: tilanhoitajan talo, konttori, vaunutalli, aitta, porttirakennus, puutarhurin talo, kasvihuone, kruununmakasiini. Kunnostettiin kartanon puisto lampineen ja lisäksi perustettiin 100 puulajia käsittävä arboretum.

Nykyään kartanokokonaisuus on Viron Valtionmetsien Hallintokeskuksen omistuksessa ja on vuosien varrella kehittynyt merkittäväksi matkailu- , ympäristökoulutus- ja kultuurikeskukseksi. Kartanon entiseen ympyrätalliin on rakennettu nykyaikainen hotelli, missä on 28 tilavaa ja korkeatasoista 2 hengen huoneetta, a la carte-ravintola, missä on paikkoja noin 80 hengelle ja tarjolla sekä kansainvälisen että paikallisen keittiön ruokia. Konferenssien järjestämiseen tarjotaan erikoistiloja niin hotellissa kuin myös kartanon päärakennuksessa. Päärakennuksen saleja voi myös vuokrata juhlatilaisuuksiin, järjestää konsertteja ja teatteriesityksiä. Kartanon pehtorin tilavassa talossa toimii nykyaikainen vierastalo, jonka kuudessa huoneessa on yhteensä 35 vuodepaikka, tilava takkasali ja sauna jotka kehystävät viihtyisiä illanviettoja. Toistaiseksi Viron ainoa metsämuseo tutustuttaa vieraansa niin metsäluontoon kuin metsätalouteen, metsiin liityviin kulttuuriarvoihin sekä metsähallintoon historian saatossa.

Sagadin kartanosta on tullut suosittu matkailukohde, kesäisin siellä järjestetään puuveistos-symposiumeja ja eri teatterien kesänäytäntöjä. Sen sijainti Lahemaan kansallispuistossa, 6 km meren rannasta, tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutustua moniin erilaisiin luontonkohteisiin joko luontopoluilla patikoiden, kartanosta vuokrattavilla polkupyörilla tai autoillen.

Sagadin kartano Lääne-Virumaa Pohjois-ViroSagadi talvellaSagadin sali

Kartanomatkoja:

Lukemista:

Kartanokirjallisuutta (Kartano.net – Suomen ja Viron kartanot):

  • Ahlbäck Ragna: Gods och herresäten i Finland. Helsinki, Söderström 1946
  • Dahl Kaj – Gardberg C.J.: Suomen kartanoita. Helsinki, Otava 1989
  • Gardberg C.J.: Kivestä ja puusta: Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsinki, Otava 2002
  • Jutikkala Eino – Nikander Gabriel (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat I-III Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1939-45
  • Nikander Gabriel [et. al.]: Herrgårdar i Finland. Helsingfors, Söderström, 1928-1930
  • Hein Ants: Viron hylätyt kartanot : Baltian katoavaa kartanokulttuuria. Helsinki Raud 1998
  • Maiste Juhan: Linnoissa kreivien : Viron kartanoita ja kartanokulttuuria. Helsinki Otava 1995
  • Praust Valdo: Viro: Kauneimmat kartanot, linnat ja linnoitukset. Tallinn Grenader Grupp 2004
  • Tenno Ann: Läbi aegade : manor houses of Estonia / [production and photos:] Ann Tenno ; [text:] Juhan Maiste, Tallinn 1996
  • Wells Alfred: Matkaopas Viron kartanoihin: 6 reittiä – 69 kartanoa. Tallinn 2002
%d bloggers like this: