Viron lomakohteita

Soomaan kansallispuisto

VIRON LOMAKOHTEITA (visitestonia.com)

Viro on pieni mutta moni-ilmeinen maa, jolla on yllättävän paljon vaihtelua maisemissa ja kulttuureissa, mikä tekee siitä ihanteellisen lomakohteen.

Keskiaikainen pääkaupunki Tallinna viehättää useimpia vierailijoita, mutta myös muissa Viron kaupungeissa kannattaa käydä.

Tarton yiopistokaupunki, Pärnun rantalomakohde ja Rakvere linnoituksen alapuolella ovat vain muutamia kiinnostavia kaupunkeja, joihin voit tutustua kaupunkiopas-osastossamme. Lue lisää kaupunkioppaista: Tallinna, Tartto, Rakvere, Narva, Pärnu, Viljandi, Haapsalu, Otepää

Viron yli 1500 saarta omaavat mielettömästi charmia ja vanhaa historiaa. Suosituimpia ovat Saarenmaa, Hiidenmaa, Kihnu, Ruhnu ja Vormsi.

Viron rannikkolinja täyttyy sadoista autioista rannoista, viehättävistä kalastajakylistä ja lomakeskuksista.

Viron kansallispuistoissa (kts. alla) on monipuolinen flora ja fauna kuten myös sekä kartanotasoista majoitusta että telttailumahdollisuuksia. Jos Sinulla on tuuria, voit nähdä karhuja, susia ja kotkia.

Puolet Virosta on metsää, mutta voit nähdä myös vanhoja niittyjä, soita, mäkiä, jokia ja järviä yllin kyllin monisyisessä ja viehättävässä  maisemassa.

Viimeisenä mutta varmasti ei vähämerkityksisimpänä ovat Viron kulttuuriaarteet: vironruotsalaiset kylät, vanhauskoisten yhteisöt, saaristolaiskulttuurit, kansanperinteeseen pohjautuvat elämäntyylit ja paljon muuta.

Joten tervetuloa tutustumaan Viroon! Se on täynnä iloisia yllätyksiä.

VIRON KULTTUURIAARTEITA (visitestonia.com)

Jokaisella maalla on omat kulttuuriaarteensa, joista ollaan erityisen ylpeitä. Viro on pystynyt säilyttämään kulttuuriperintönsä uskomattoman hyvin ja voimme löytää kulttuuriaarteita melkein jokaisesta maan nurkasta.

Olemme siitä huolimatta valinneet muutamat kohteet, joista virolaiset ja vieraat näyttävät nauttivan yhtä lailla.

Seto-kulttuuri Setomaalla: Virossa asuu 10 000 setoa, jotka ovat syvästi uskovaisia. Setomaa Viron ja Venäjän rajalla on säilyttänyt oman kielensä, elämäntapansa, ruokansa ja ainutlaatuiset kansallispukunsa. Yritä kuulla heidän kaunista Seto Leelo-kuoroa joillakin heidän juhlapyhistä.

Lue lisää:
Setukaismaan Kuntien Liitto
Setukaisten ystävät ry

Setumaa

Võrumaa: Kauniisti kukkulainen alue, jossa sijaitsee Haanjan luonnonpuisto ja virtaa Viron pisin joki, Võhandu. Virossa on 70 000 võrun kielen puhujaa ja vuonna 1995 Viron hallitus muodosti Võru-instituutin, jonka tarkoituksena on rohkaista võrulaisia puhumaan omaa kieltänsä ja säilyttämään perinteitä.

Lue lisää:
Tervetuloa Võrumaalle
Võrun kieli

Vörumaa

Mulgimaa: Viron presidentti on mulgimaalainen ja historiallisesti mulgimaalaiset ovat olleet varakkaita, koulutettuja ja vaikutusvaltaisia. Neuvostovallan aikana mulgimaalaiset olivat sen vuoksi erityisesti kyyditysten kohteena, koska muodostivat tuolloisen eliitin. Mulgimaalaisten tulevaisuudennäkymät ovat Mulgikultturin Instituutin luomisen myötä taas parantumaan päin. Tällä hetkellä vain muutama tuhat ihmistä puhuu mulgin murretta.

Vanhauskoiset: He saapuivat paetessaan Venäjän vainoja 1600-luvulla. Tällä hetkellä Viron Vanhauskoisten Liitossa on 15 000 jäsentä ja he asuvat enimmäkseen Peipsi-järven ympärillä Itä-Virossa. Heidän uskonto on vanha muoto Venäjän ortodoksisuudesta ja he eivät usko mm. parranajoon, sähköön, tupakointiin tai kahvinjuontiin. Jos vanhauskoisten historia ja perinteet kiinnostavat, kannattaa käydä Peipsijärven rannalla sijaitsevan Kolkjan vanhauskoisten museossa (Kolkja, Peipsiääre vald, Tartumaa, +372 745 3438, +372 5392 2444). Katso  Kasepää vanauskoisten valokuvanäyttely.

Viron ruotsalaiset: He saapuivat 1200-luvulla ja ovat yksi vanhimmista vähemmistöistä. He asuvat pohjois- ja länsirannikolla sekä monilla Viron saarilla. Heidän kulttuuri ja ihmiset kärsivät kovasti, kun vuonna 1939 Neuvostoliiton maahantunkeutuminen pakotti monet pakenemaan maasta. Tänään heidän kulttuuri on elpymässä ja Viron Ruotsalaisten Kulttuuriyhdistys antaa siihen myös oman panoksensa.

Vironruotsalaiset elävät Länsi- ja Pohjois-Viron rannikkoalueilla ja saaristossa, esimerkiksi Ruhnussa (Runö), Vormsissa (Ormsö), Riguldissa (Rickull) ja Noarootsissa (Nuckö).

Jos olet kiinnostunut Ruotsin ja Viron yhteisestä menneisyydestä, voit lukea vaikkapa tämän aiheeseen liittyvän englanninkielisen artikkelin: Ruotsalainen historia Virossa.

Lue lisää:
Rantaruotsalaisten Vormsi
Hiidenmaan majakkakierros
Viron ruotsalaiset

Muuta lukemista:
Virolainen kansankulttuuri (Viron Kansallismuseo)

VIRON KANSALLISPUISTOT (visitestonia.com)

Yli 10% Viron maa-alasta on rauhoitettuja alueita, joihin kuuluvat luonnonsuojelualueet, maisenmansuojelualueet ja viisi kansallispuistoa.

Niihin pääsee tutustumaan vapaasti ja helposti. Puistoissa on lukuisia majoitusmahdollisuuksia turmeltumattomassa luonnossa.

Karulan kansallispuisto: Viron pienin metsäinen kansallispuisto, jossa on 38 järveä. Paljon eläimiä, mm. hirvi, ilves, villisika, orava ja yli 150 lintulajia.

Lahemaan kansallispuisto: Viron suurin ja lähinnä Tallinnaa sijaitseva kansallispuisto on ihanteellinen päivämatkaa varten. Autioiden rantojen ja pienten kalastajakylien reunustamalla alueella elävät karhut, sudet ja ilvekset.

Matsalun kansallispuisto: Siihen kuuluu myös Matsalun lahti, Kasarijoen laakso ja 40 saarta. Puisto on lintubongareiden suosiossa, sillä Matsalu on syysmuuttolintujen tärkeä pysähdyspaikka. Helppo tulla Tallinnasta ja Haapsalusta.

Soomaan kansallispuisto: “Suomaa” on Viron toiseksi suurin kansallispuisto, jossa voi nähdä karhuja, maakotkia ja harvinaisia orkideoja. Joinakin vuosina sulava kevätlumi peittää alueen tulviin ja siitä tulee ihanteellinen melontalomakohde.

Vilsandin kansallispuisto: Vilsandiin kuuluu 160 saarta ja se on erittäin suosittu lintujen tarkkailupaikka, jossa voi myös nähdä harmaahylkeitä synnyttämässä. Suurenmoinen taukopaika matkalla Viron suurimmalle saarelle Saarenmaalle.

KARULAN KANSALLISPUISTO (visitestonia.com)

Karulan kansallispuisto sijaitsee Valgan ja Võrun maakuntien alueilla Karulan, Antslan ja Mõnisten kunnissa. Se on perustettu säilyttämään Virolle tyypillistä luontoa ja luonnonmukaisia elintapoja sekä herättämään eloon Etelä-Viron maalaiskulttuuria.

Karulan ylänkö, jossa kansallispuisto sijaitsee, on 5-8 km leveä koillis-lounaissuuntaisten kukkulavyöhyke, joka on syntynyt jäälautan reuna-alueella. Jäämassojen sulamisvakoja näemme Koobassaaren ympäristössä ja Ähijärven pohjoisrannikolla. Ähijärven lounaispuolen metsä on penkereistä ja maasto kumpuilevaa kumparemaastoa. Karulan ylängön korkein huippu on Rebasejärven Tominmäki – 137,8 m. Karulan kansallispuiston alueella sijaitsee Kaikan kumparealue pienine pyöreine toinen toistensa lähellä sijaitsevine kukkuloineen (n. 26 kpl/km2). Järviä Karulan ylängöllä on 60, joista 33 sijaitsee kanallispuistossa. Suurin näistä on Ähijärv (176,2 ha).

Kansallispuistossa on matkailijoita varten neljä luontopolkua: Perajärven luontopolku, Tornimäen luontopolku, Lüllemäen kyläpolku ja Ähijärven tiepolku, joista on olemassa esitteet.

Yhteystiedot:
Osoite: Ähijärve, Antsla vald kartta
Puhelin: +372 782 8350 +372 525 1552
Faksi: +372 782 8350
S-posti: kiri@karularahvuspark.ee
Kotisivu: www.karularahvuspark.ee

Linkkejä:
NaturePeople and cultureVisitor informationLegislation
SitemapGalleryMapsLinks

Karula 1Karula 2Karula 3

LAHEMAAN KANSALLISPUISTO (visitestonia.com)

Lahemaan kansallispuisto sijaitsee 70 km:n päässä Tallinnasta itään ja se kattaan noin 725 km²:n alueen, mikä tekee siitä Viron suurimman kansallispuiston.

Kansallispuistossa on hyvin moninaisia maastoja: Harjumaan ja Virumaan tasangot ovat Viron vanhimpia pysyvästi asutettuja alueita.

Selväpiirteisen luonnollisen raja mainittujen tasankojen ja rannikon väliin muodostaa Pohjois-Viron klintti, jyrkkä rantatörmä, jota vielä rikkovat useat maalaukselliset putoukset. Muhkeat siirtokivilohkareet täplittävät alueen metsiä ja rantoja.

Lahemaan kansallispuiston eteläosa ulottuu aina Kõrvemaan laajoille rämeille ja soille asti.

Maastoon on merkitty suuri määrä luonto- ja vaelluspolkuja. Ne johdattavat kulkijan Viron muinaishistorian muistomerkkien äärelle, baltiansaksalaisen kulttuuriperinnön pariin, tutkimaan Pohjois-Viron soiden rikasta ekosysteemiä tai majavien elinympäristöä.

Lahemaan kansallispuisto on lukuisten lintu- ja eläinlajien koti ja siellä on tavattoman runsas kasvusto. Kansallispuistossa elelevät vakituisesti karhu, susi ja ilves, joten kamera kannattaa pitää kuvausvalmiina.

Lahemaa tarjoaa turvallisen ympäristön myös muuttaville vesilinnuille, erityisesti joutsenille, joiden usein näkee muutenkin uiskentelevan Pohjois-Viron rannikoilla.

Altjan kylän lähellä sijaitsee Viron ainoa geologiaan keskittynyt ulkomuseo.

Võsu on Lahemaan kylistä isoin ja parhaiten tunnettu lomakohde, mutta alueella on myös useita kartanoita samoin kuin yrityksiä, jotka tarjoavat aamiaismajoitusmahdollisuuksia.

Yhteystiedot:
Osoite: Vihula vald, Lääne-Viru maakond Lahemaa kartalla
Puhelin: +3723295555
Faksi: +3723295556
Kotisivu: http://www.lahemaa.ee, englanniksi
S-posti: info@lahemaa.ee
Maksutapa: Käteinen

Eesti Maaturism: Lahemaan kansallispuisto
Wikipedia: Lahemaan kansallispuisto

Linkkejä:
MapsVisitor Centre –  ContactsLinks
Sagadin kartano sijaitsee Lahemaan kansallispuiston laidalla
Kartanon kotisivut

Lahemaa 1Lahemaa 2Lahemaa 3

MATSALUN KANSALLISPUISTO (visitestonia.com)

Matsalun kansallispuisto on Länsi-Virossa sijaitseva luonnonsuojelualue sekä kansallispuisto, joka käsittää 486,4 km² maata ja merta.Siihen kuuluu myös Matsalun lahti, Kasarijoen laakso ja 40 saarta. Puisto on lintubongareiden suosiossa, sillä Matsalu on syysmuuttolintujen tärkeä pysähdyspaikka. Helppo tulla Tallinnasta ja Haapsalusta.

Matsalun kansallispuiston alueelle jää Matsalun lahti ja Kasarin joen suisto, jota ympäröi tulva-alue luhtineen, rantaniittyineen, ruoikkoineen ja metsineen. Matsalun lahti on matala, vesi suolaista sekä ravinteikasta. Matsalun lahteen rajoittuvassa Väinameressä on yli 40 saarta, jotka ovat myöskin osa kansallispuistoa. Matsalun lahti on 18 km pitkä ja 6 km leveä, mutta ainoastaan 1,5 metriä syvä.

Matsalun kansallispuisto on yksi suurimpia ja olennaisimpia muuttolintujen syyspysähdyspaikkoja Euroopas sekä täydellinen lintubongaajien paratiisi. Matsalussa on havaittu 275 erilaista lintulajia. Niiden joukossa 175 lajilla on täällä pesintäalueet ja 33 lajia on muuttovesilinnut.Tulvatasangoilla voi nähdä tuhansia sorsia ja hanhia ja metsänreunassa olevat luhdat ovat täynnä hanhia. Lahti itse kuhisee joutsenia, nokikanoja ja sorsia.

Matsalusta löytyy 49 kalalajia, 47 erilaista nisäkästä sekä jopa 772 erilaista korkeata kasvia.

Matsalun kansallispuiston ainutlaatuiseen maisemaan pääsee tutustumaan kävellen, polkupyörällä, ja veneellä pitkin Matsalun lahtea.

Lintubongaajia varten on rakennettu useita näköalatorneja, joista suosituimpia ovat Haeska, Keemu ja Kloostri.

Yhteystiedot:
Aadress: Penijõe, Lihula vald, Lääne maakond
Kotisivu: http://www.matsalu.ee
Sähköposti: matsalu.looduskeskus@rmk.ee

Eesti Maaturism: Matsalun kansallispuisto
Wikipedia: Matsalunlahti

Linkkejä:
General informationMatsalu Nature Centre
Nature – BirdsList of vascular plants
Travel organizerGuidesObservation towersBoat tripsAccommodationCatering
GalleryMap

Matsalun luonnonpuiston karttaMatsalu 2Matsalu 3

Lisää Matsalun kuvia tällä linkillä

SOOMAAN KANSALLISPUISTO (visitestonia.com)

“Suomaa” on Viron toiseksi suurin kansallispuisto, jossa voi nähdä karhuja, maakotkia ja harvinaisia orkideoja. Joinakin vuosina sulava kevätlumi peittää alueen tulviin ja siitä tulee ihanteellinen melontalomakohde. Soomaa merkitsee ”suomaata”, soista tai suoperäistä maata.

Kansallispuisto sijaitsee Lounais-Virossa ja se  perustettiin vuonna 1993. Se on 390 km²:n   laajuisena Viron toiseksi suurin kansallispuisto Lahemaan jälkeen. Puisto perustettiin, jotta voitaisiin suojella alueen erilaisia suoekosysteemejä ja niittyjä, metsiä sekä sinne tänne kiemurtelevia jokia.

Soomaan kansallispuiston aluetta kattavat enimmäkseen laajat suot, joita erottavat Pärnujoen sivujoet. Kansallispuiston itäosassa sijaitsevat Viron manneralueen korkeimmat hiekkadyynit nykyiseltä rannikolta noin 50 kilometrin päässä.  Soomaan kansallispuiston vierailukeskus sijaitsee Tõramaalla.

Soomaa on koti ja ruokintapaikka eräille harvinaisille eurooppalaisille nisäkkäille, kuten metsäkauriille, hirvelle, villisialle, majavalle, ilvekselle, sudelle tai karhulle. Soomaan suoalueella ruokitaan myös eräitä harvinaisia lintulajeja, kuten maakotkaa, mustahaikaraa, teertä ja metsoa. Kansallispuistossa kasvaa joitakin harvinaisia orkideoja.

Soomaan tekee ainutlaatuiseksi ns. viides vuodenaika. Kevättulvat voivat nostaa vedenpintaa jopa viisi metriä sen alimmasta tasosta! Silloin kaikkialla tulvii – niityillä, pelloilla, metsissä, teillä ja joskus jopa taloissa. Tulvan huippuaikaan vesi saattaa peittää halkaisijaltaan jopa 7–8 kilometrin suuruisia alueita ja eräinä vuosina tulva on levinnyt aina 150 km2:n alueelle. Kanootti on tulvissa parhaita kulkuvälineitä, jos mielii tutustua Soomaan vetiseen lumoon,. Monet kanoottiyritykset tarjoavat kansallispuiston alueella palveluksiaan.

Alueeseen voi perehtyä myös jalan useilla vaellusreiteillä ja opastetuilla luontopoluilla.

Yhteystiedot:
Postiosoite: 86802 Jõesuu, Pärnumaa
Puhelin: +372 50 61896
Kotisivu: http://www.soomaa.com/?id=573&lang=fin
E-mail: info@soomaa.com

Eesti Maaturism: Soomaan kansallispuisto
Soomaa Blogi: http://blog.soomaa.com/
Viljandi Turismiinfokeskus: Soomaa

Linkkejä:
Aktiviteetit/Retket
Viisi vuodenaikaa
MajoituksetHostel SoomaaKaruskose erähostelliMökki Saarisoo
Tietoa meistä (soomaa.com) – 2006-12 Talvi kutsuu liikkumaan

Soomaa 1Soomaa 2

VILSANDIN KANSALLISPUISTO (visitestonia.com)

Vilsandiin kuuluu 160 saarta ja se on erittäin suosittu lintujen tarkkailupaikka, jossa voi myös nähdä harmaahylkeitä synnyttämässä. Suurenmoinen taukopaika matkalla Viron suurimmalle saarelle Saarenmaalle.

Kansallispuisto sijaitsee Kihelkonnan kunnassa Saarenmaalla. Se käsittää Vilsandin saaren, 160 pienempää saarta ja luotoa, osia Länsi-Saarenmaasta sekä Harilaidin niemen.

Vilsandin kansallispuiston pinta-ala on 238 km², josta 163 km² on merta ja 75 km² maata. Puisto on kehittynyt Vaikan lintujensuojelualueen pohjalta, joka perustettiin vuonna 1914.

Vilsandi on kansainvälinen lintujensuojelualue, jossa on havaittu yli 250 lintulajia, niistä 112 pesii alueella. Tunnetuin lintulaji on haahka, joka pesii luodoilla usean sadan parin yhdyskuntina. Jopa talvisin kansallispuistossa näkee allihaahkojen parvia.

Harmaahylkeet tulevat synnyttämään Innarahun luodolle. Kansallispuiston vierailukeskus sijaitsee Loonan kartanossa

Yhteystiedot:
Aadress: Loona, Kihelkonna vald, Saare maakond
Telefon: + 372 454 6880
Kotisivu: http://www.vilsandi.ee

Eesti Maaturim: Vilsandin kansallispuisto
http://www.saarenmaa.com: Vilsandin luonnonpuisto
Virtual Tourist: Vilsandi

Vilsandi 1Vilsandi 2Vilsandi 3

Viron tärkeät lintualueet

Pohjois-Viron nähtävyydet

Länsi-Viron nähtävyydet

Etelä-Viron nähtävyydet

%d bloggers like this: