Alla esitellään joitain Tallinnan lukuisista kirkoista.
Aleksanteri Nevskin katedraali (Wikipedia)
Lossi plats 10 Kartta
Puh: +372 644 3484
Fax: +372 644 3484
nevsky@hot.ee
http://www.hot.ee/nsobor/ (kotisivut venäjäksi)
Aleksanteri Nevskin katedraali on Tallinnan suurin kupolikirkko. Mahtava ja runsaasti koristeltu historistista sekatyyliä edustava ortodoksikirkko valmistui Toompealle vuonna 1900, aikana, jolloin Viro kuului Venäjään. Pietarilaisen Mihail Preobrazhenskin suunnittelema kirkko on pyhitetty novgorodilaisruhtinas Aleksanteri Jaroslavitz Nevskille, joka joukkoineen pysäytti saksalaisten tunkeutumisen itään kuuluisassa Peipsijärven jäätaistelussa 5. huhtikuuta 1242.
Hyväkuntoinen katedraali on huomattavin ortodoksisen sakraaliarkkitehtuurin edustaja Tallinnassa.
Kirkon torneissa on kaupungin mahtavimmat kellot. Niitä on yhteensä 11, joiden joukossa on myös Tallinnan suurin, 15 tonnia painava kello. Kaikkia kelloja soitetaan yhtä aikaa ennen jumalanpalveluksia. Myös kirkon mosaiikein ja ikonein koristeltuun sisäosaan kannattaa tutustua.
Avoinna: joka päivä 8.00-19.00
lähteet:
Tallinnan kaupungin matkailutoimisto
http://www.pbase.com/kersti/tallinn
Wikipedia
Pyhän Nikolaoksen kirkko (Nigulisten kirkko, Wikipedia)
Niguliste 3 Kartta
Puh: +372 631 4330
Fax: +372 631 4327
niguliste@ekm.ee
http://www.ekm.ee/niguliste
Niguliste eli Nikolainkirkko, vaikuttava 1200-luvun rakennus, palvelee nykyään konserttisalina ja kirkkotaiteen museona. Sen arvokkaisiin kokoelmiin kuuluu myös Tallinnan kuuluisin maalaus, fragmentti 1400-luvulla vaikuttaneen taiteilijan Bernt Notken Kuolemantanssi-teoksesta. Museon hopeakamarissa on esillä kirkolle sekä käsityöläis- ja kauppiaskilloille kuuluneita arvoesineitä.
Avoinna: ke-su 10-17
Hinta: 35 EEK / 20 EEK / 45 EEK
lähteet:
Tallinnan kaupungin matkailutoimisto
Wikipedia
Olevisten kirkko (Wikipedia)
Lai 50 Kartta
Puh: +372 641 2241
Fax: +372 641 2116
oleviste@oleviste.ee
http://www.oleviste.ee
1200-luvulla rakennettu Pyhän Olavin kirkko, Oleviste, ylpeili aikoinaan maailman korkeimmalla tornilla. Nykyäänkin 124-metrinen huippu kurottuu ylemmäksi kuin Tallinnan keskustan uudet tornitalot ja sitä pidetään yhtenä kaupungin symboleista. Kesäkaudella torni on avoinna kävijöille, jotka palkitaan sinnikkään kapuamisen jälkeen upealla ja päätähuimaavalla näköalalla.
Avoinna: 1.4-1.11, ma-su 10-18
Hinta: 30 EEK / 10 EEK
lähteet:
Wikipedia
http://www.pbase.com/kersti/tallinn
Tallinnan kaupungin matkailutoimisto
Tuomiokirkko (Wikipedia)-Pyhän Neitsyt Marian Katedraali
Toom-Kooli 6 Kartta
Puh: +372 644 4140
Fax: +372 644 4140
tallinna.toom@eelk.ee ·
http://www.eelk.ee/tallinna.toom
Tuomiokirkko on Tallinnan vanhin kirkko.
Tuomiokirkon nykyinen ulkoasu on laajamittaisten jälleenrakennustöiden tulos. Alkuperäinen joskin väliaikainen puukirkko rakennettiin Toompealle todennäköisesti vuonna 1219. Ensimmäiset sitä koskevat asiakirjamaininnat ovat vuodelta 1233. Kivikirkkoa alettiin rakentaa kymmenen vuotta myöhemmin. Kirkon torni on peräisin barokin ajalta ja monet kappelit ovat sitäkin uudempia.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida 1400-1700-luvuilta peräisin olevat hautalaatat ja 1600 -1900-luvuilta olevat lukuisat aatelissukujen vaakunataulut.
Kirkkoon on haudattu useita kuuluisuuksia: tunnettu ruotsalainen sotapäällikkö Pontus de la Gardie vaimoineen, Ruotsin kuninkaan Juhana III:n tytär Sophia Gyllenhjelm, Katariina Suuren suosikki amiraali Samuel Greigh sekä ensimmäistä venäläistä maailmanympärimatkaa johtanut amiraali Adam Johann von Krusenstern.
Tuomiokirkon pääsisäänkäynniltä kolmen askeleen päässä etelälaivan suuntaan on suuri kivitaulu ja siinä seuraava teksti: ”Otto Johann Thuve. Edisen, Väänan ja Koonun kartanonherran hauta. 1696 A.D.”
Legendan mukaan Thuve oli ilonpitoon taipuvainen mies ja aika irstailijakin, jonka riehakkaissa pidoissa viini virtaisi, laulu raikui ja naisia riitti. Kuolinvuoteella valtasi kuitenkin synnintunto vanhan juhlijan ja hän pyysi, että hänet haudattaisiin Tuomiokirkon ovelle, niin että ihmiset kirkkoon astuessa rukoillessaan pelastaisivat hänen sielunsa.
Avoinna: 9.00-17.00
lähteet:
Wikipedia
http://www.pbase.com/kersti/tallinn
Tallinnan kaupungin matkailutoimisto
Pyhän Johanneksen (Jaani) kirkko
Tallinnan Pyhän Johanneksen (Jaani) kirkon rakentamisen syynä oli perinteellisesti eestiläiselle seurakunnalle kuuluneen Pyhän Hengen kirkon jääminen 14 000-jäseniseksi kasvaneelle seurakunnalle liian ahtaaksi. Rahankeruu uuden kirkon perustamista varten aloitettiin jo vuonna 1851. Kirkon patronaattioikeutta hallinneelta Tallinnan maistraatilta saatiin lupa rakentaa se Toomkillalle kuuluvalle maapalstalle kaupunginmuurien ulkopuolella.
Pyhaän Johanneksen kirkon piirustukset tilattiin Tallinnassa syntyneeltä ja Pietarin taideakatemiasta arkkitehdiksi valmistuneelta Christoph August Gablerilta (1820-1884), joka vuodesta 1859 elämänsä loppuun saakka toimi Eestin kuvernementtiarkkitehtina.
Uuden kirkon peruskivi laskettiin 8. syyskuuta 1862, Venäjän 1000-vuotispäivänä. Seurakunnan opettajan Theodor Lutherin ehdotuksella kirkko nimettiin evangelisti Johannekselle – eestiksi Jaanille.
17. joulukuuta 1867 uusi kirkko – useiden eestiläisten, saksalaisten ja venäläisten muurarien, puuseppien, lasiseppien, stukkimestarien ja maalarien, satojen avokätisten lahjoittajien ja seurakunnan yhteisen työn hedelmä – vihittiin käyttöön monien korkea-arvoisten vieraiden ja suuren kansanjoukon läsnäollessa. Uudelle seurakunnalle tuotiin runsaasti lahjoja: kello, alttarilyhtyjä, kattokruunuja, kastevati ja -malja.
Perinteiseen tyyliin perustuva uusgoottinen Pyhän Johanneksen kirkko koostuu kolmilaivaisesta runkohuoneesta, johon länsiosassa liittyy kattokypärällä varustettu torni, idässä monikulmainen kuoritila omine kattoineen, pohjoisessa suuri eteinen ja etelässä tilava sakaristo. Runkohuoneella on basilikan peruskaava, jossa keskilaiva on sivulaivaa hieman korkeampi ja sen lisävalaistus tapahtuu näinolleen ylhäältä, holvienalaisen ikkunarivin kautta.
Niin ulko- kuin myös sisäarkkitehtuuria luonnehtii gotiikasta peräisin oleva terävä kaari. Goottisia piirteitä ovat myös pääportaalin yläpuolella ja pohjoiseteisen seinissä sijatsevat pyöreät ruusuikkunat – vaitiolon symbolit – sekä ikkunoita koristavat masswerk-puukehykset.
C. A. Gabler on kirkon rakennustaiteellisessa sommitelussa käyttänyt myös paikallisia tallinnalaisen gotiikan piirteitä. Ulkoarkkitehtuurissa tätä edusta teräväkaarista arkkivoltia ja portaalin pieltä liittävä katelaatta, joka oli 1400-luvuntallinnalaisen rakennuskoulukunnan oleellisia tunnuksia, samoin sisäarkkitehtuurissa vyökaarten päätyminen riipukonsoleina. Myös viimeksimainittu on ominaista Tallinnan keskiaikaiselle arkkitehtuurille (se esiintyy Tuomiokirkossa, Pyhän Nikolauksen sekä Pyhän Olavin kirkossa). Miellyttäviä ovat Johanneksen kirkon alttari, saarnatuoli ja urut urkuparvekkeineen, ovet ja penkit. Tummaksi peitatun alttarin koristekehysten muotoilussa herättää huomiota sen yläosa: veistoksin koristettua kolmiopäätyä reunustavat kahdelta sivulta sirot fiaalit. Alttatikehyksen sekä pöydän on valmistanut mestari F. Kühne.
Alttarimaalaus ”Ristinaulittu Kristus” on Pietarin taideakatemian akateemikon ja professorin Karl Gottlieb Wenigin (1830-1893) käsialaa.
Monikulmaisen saarnatuolin valmisti mestari G. J. Moikow, sen goottilaisen pitsikaton tekijänä on kuvanveistäjä F. Sporleder.
Vuonna 1869 käyttöön vihityillä G. Normannin uusgoottilaisilla uruilla soitettiin vuoteen 1911 saakka. Vuonna 1913 August Terkmann rakensi pneumaattiset urut, jotka ovat nykyään varsin loppuunkäytettyjä ja pitäisi vaihtaa.
Pyhän Johanneksen kirkon ympäristöä alettiin kunnostaa viime vuosisadan lopulla ja kuluvan alussa. Suurimpia töitä tehtiin 1930-luvulla, jolloin Vapauden aukio sai nykyisen muotonsa. Valitettavasti funktsionalismia ja art deco’-tyyliä edustavat uudet rakennukset olivat ristiriidassa uusgoottisen kirkon kanssa, joten senaikainen hallitus piti välttämättömänsä sen hajottamista. Vuonna 1936-1939 seurakunnan kanssa syntyneiden kiivaiden väittelyjen ja neuvottelujen jälkeen Pyhän Johanneksen kirkko päätettiin seurakunna vastalauseista huolimatta purkaa.
Vuonna 1940 alkaneen mehityksen ja seuranneen sodan takia nämä suunnitelmat eivät toteutuneet. 1950-luvulla jotkut avangardistiset arkkitehdit vaativat taas kirkon hajottamista. Kuitenkin Pyhän Johanneksen kirkko on säilynyt meidän päiviimme asti.
Krista Kodres
lähteet:
Pyhän Johanneksen seurakunta
http://www.pbase.com/kersti/tallinn
Pyhän Hengen kirkko
Pühavaimu 2 Kartta
Puh: +372 644 1487
Fax: +372 646 4430
tallinna.puhavaimu@eelk.ee
http://www.eelk.ee/tallinna.puhavaimu
1300-luvulla rakennettu Pyhän Hengen kirkko on Tallinnan vanhimpia ja vaikuttavimpia rakennuksia. Sen ulkoseinää komistaa kaupungin kuuluisin julkinen kello 1600-luvulta. Sisustuksen aarteisiin kuuluu Bernt Notken ainutlaatuinen alttarikaappi 1400-luvulta sekä yksi Viron vanhimmista saarnastuoleista vuodelta 1597. Suljettu kirkollisten toimitusten aikana.
Pyhän Hengen kirkko on Tallinnan ainoa 1300-luvulla valmistunut alkuperäisen asunsa säilyttänyt kirkko.
Yksinkertainen ja vaatimattoman kokoinen Pyhän Hengen kirkko on valmistunut vuonna 1360. Barokkityylistä tornin kattoa lukuun ottamatta se on yhä saman näköinen kuin valmistuessaan.
Pyhän Hengen kirkolla on ollut keskeinen rooli Viron kulttuurihistoriassa. Siellä saarnattiin ensimmäiset vironkieliset saarnat ja siellä toimi opettajana Liivinmaan kronikan kirjoittaja Russow, jota jotkut väittävät jopa virolaiseksi. Seurakunnan pastoria Johann Koellia puolestaan pidetään ensimmäisen vironkielisen kirjan, 1535 ilmestyneen katekismuksen, kirjoittajana.
Vuonna 1433 valettu kirkon tornikello on Viron vanhin. Julkisivun maalattu aikarauta taas on Tallinnan vanhin julkinen kello.
Kirkon runsaasti koristeltu sisustus on goottilaisen puunveistotaidon suurenmoinen näyte.
Yksi Viron neljästä keskiaikaisesta taideaarteesta on Pyhän Hengen kirkossa: Bernt Notkelta vuonna 1483 tilattu alttari.
Avoinna:
1.1-30.04 ma-pe 10.00-14.00;
1.5-30.09 ma-la 9.00-17.00;
1.10-31.12 ma-pe 10.00-14.00
Hinta: 15 EEK
lähde:
Viking Line
Helsinki-Tallinna seura r.y. = HETAS 
){kind=link}